Erityisopettajien ja luokanopettajien välinen yhteistyö erityisten oppimisvaikeuksien tukemisessa

Abstract

Inkluusio on maailmanlaajuinen ilmiö, jolla pyritään edistämään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja osallisuuden toteutumista erilaisissa kasvatus- ja koulutusympäristöissä. Inkluusio myös velvoittaa opettajia antamaan oppilaillensa riittävää tukea heidän omassa luokassaan. Oppilas voi tarvita tukea esimerkiksi erityisiin oppimisvaikeuksiin, jotka haastavat oppilaan koulunkäyntiä. Näin ollen erityisopettajien ja luokanopettajien välinen yhteistyö on tärkeää, jotta erityisiä oppimisvaikeuksia voidaan tukea tehokkaasti.

Tutkielmamme tavoitteena on selvittää alakoulussa toimivien erityisopettajien ja luokanopettajien kokemuksia heidän välisestään yhteistyöstä erityisten oppimisvaikeuksien tukemisessa. Olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, millaista yhteistyötä erityisopettajat ja luokanopettajat tekevät erityisten oppimisvaikeuksien tukemiseksi ja, millaisena he kokevat yhteistyön tekemisen erityisten oppimisvaikeuksien tuen toteuttamisessa. Tässä tutkielmassa erityisillä oppimisvaikeuksilla tarkoitamme kaiken tasoisia ja monella tapaa ilmeneviä haasteita matematiikan sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen lähestymistapana toimi yleinen laadullinen tutkimus. Tutkielman aineisto kerättiin Webropol -työkaluohjelman avulla, johon vastasi 51 erityisopettajaa ja 14 luokanopettajaa. Kysyimme kyselyssä opettajien kokemuksia yhteistyöhön liittyen yhteistyön määrästä, käytetyistä yhteistyömuodoista, yhteistyön sujuvuudesta, sen hyödyistä ja haitoista sekä mahdollisista muutostoiveista. Tutkielman aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta.

Erityisopettajat tekivät yhteistyötä, tuloksiemme mukaan, useammin kuin luokanopettajat. Yhteistyö erityisten oppimisvaikeuksien tukemisessa sujui erityisopettajien ja luokanopettajien mukaan pääosin hyvin. Suosituin käytetty yhteistyömuoto oli erityisopettajien mukaan konsultaatio ja luokanopettajien mukaan yhteisopetus. Hyötyinä yhteistyön tekemisessä koettiin erityisopettajien ja luokanopettajien mukaan asioiden jakaminen ja tuen tarjoaminen oppilaalle hänen etunsa mukaisesti. Haasteena yhteistyön teossa koettiin resurssien puute ja eriävät näkemykset yhteistyöstä ja opetuksesta. Kuitenkin yhteistyön tekemiseen toivottiin muutoksia, jotta yhteistyön avulla pystyttäisiin vielä paremmin tukemaan oppilaita, joilla on erityisiä oppimisvaikeuksia. Erityisesti toivottiin yhteissuunnittelun lisäämistä. Lisäksi erityisopetusresursseja toivottiin lisää ja yhteistyölle toivottiin rakennettavan yhteiset raamit. Tutkielman tulokset osoittivat, että erityisopettajien ja luokanopettajien välisen yhteistyön tekeminen koettiin tärkeäksi erityisten oppimisvaikeuksien kannalta.