Kaupunkiniittyjen ja nurmikoiden putkilokasvilajiston monimuotoisuus Oulun kaupungissa
Tolonen, Vilma (2024-03-18)
Tolonen, Vilma
V. Tolonen
18.03.2024
© 2024 Vilma Tolonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403182276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403182276
Tiivistelmä
Kaupunkiniityt kiinnostavat Suomessa ja ympäri maailmaa, sillä niillä voidaan lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Oulussa on pitkään ollut lukuisia kaupunkiniittyjä, mutta niiden määrää on lisätty viime vuosina. Erityistä kiinnostusta on herättänyt nurmikoiden muuttaminen niityiksi. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet kaupunkiniittyjen olevan nurmikoita monimuotoisempia niin kasvilajistoltaan kuin muultakin eliöstöltään. Suurin osa tutkimuksista on tehty huomattavasti etelämpänä, jossa lajisto on luonnostaankin runsaampaa. Oulun kaupungin alueella ei ole ollut selkeää tietoa siitä, millaista kasvilajisto on Oulun kaupunkiniityillä ja kuinka erilaista se on nurmikoihin nähden.
Tässä tutkimuksessa selvitin millaista putkilokasvilajistoa Oulun kaupunkiniityillä ja nurmikoilla kasvaa sekä, onko näiden ryhmien välillä eroa kasvilajistossa ja kasviyhteisöjen monimuotoisuudessa. Tutkin myös kasviyhteisöjen alueellista vaihtelevuutta Oulun sisällä. Tutkin kasvilajiston viideltätoista A3a-maisemaniityltä ja R4-nurmikolta asettamalla kullekin viheralueelle viisi yhden neliömetrin kasviruutua, joista kirjasin ylös jokainen ruudulla kasvavan putkilokasvilajin ja peittävyyden prosentteina. Lajiston perusteella selvitettiin viheralueiden lajimäärä, diversiteetti-indeksejä, ekologisia indikaattoriarvoja sekä nurmikoille ja niityille tyypilliset indikaattorilajit.
Tulosteni mukaan kaupunkiniityillä tavataan keskimäärin viisi putkilokasvilajia enemmän kuin nurmikoilla. Nurmikoilla on useammin yksi valtalaji tai muutamia yleisiä valtalajeja, jotka dominoivat viheraluetta, kun taas niityillä kasvillisuus on tasaisemmin jakautunutta ja siten monimuotoisempaa. Nurmikoiden ja niittyjen välillä on eroja kasviyhteisöjen lajikoostumuksessa, mutta valtaosa yleisistä lajeista esiintyy sekä niityillä että nurmikoilla. Nurmikoilla kasvaa biodiversiteetille merkityksellisiä lajeja, jotka voivat edesauttaa esimerkiksi pölyttäjäyhteisöjä. Erityisesti leikkaamista sietävät sekä alueellamme uudemmat kasvilajit ovat yleisempiä nurmikoilla kuin niityillä.
Tulosteni perusteella voidaan päätellä, että kaupunkiniittyjen määrän lisääminen kasvattaisi siten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Oulussa. Osa nurmikoista on jo nyt kasvilajistoltaan lähellä maisemaniittyjä. Niistä voidaan kunnossapitoa muuttamalla kehittää maisemaniittyjä. Näiden alueiden merkitys biodiversiteetille kasvaisi jo ensimmäisen kesän aikana, kun kasvilajit saavat kasvaa ja kukkia rauhassa ja siten edistää esimerkiksi pölyttäjäyhteisöjä.
Tässä tutkimuksessa selvitin millaista putkilokasvilajistoa Oulun kaupunkiniityillä ja nurmikoilla kasvaa sekä, onko näiden ryhmien välillä eroa kasvilajistossa ja kasviyhteisöjen monimuotoisuudessa. Tutkin myös kasviyhteisöjen alueellista vaihtelevuutta Oulun sisällä. Tutkin kasvilajiston viideltätoista A3a-maisemaniityltä ja R4-nurmikolta asettamalla kullekin viheralueelle viisi yhden neliömetrin kasviruutua, joista kirjasin ylös jokainen ruudulla kasvavan putkilokasvilajin ja peittävyyden prosentteina. Lajiston perusteella selvitettiin viheralueiden lajimäärä, diversiteetti-indeksejä, ekologisia indikaattoriarvoja sekä nurmikoille ja niityille tyypilliset indikaattorilajit.
Tulosteni mukaan kaupunkiniityillä tavataan keskimäärin viisi putkilokasvilajia enemmän kuin nurmikoilla. Nurmikoilla on useammin yksi valtalaji tai muutamia yleisiä valtalajeja, jotka dominoivat viheraluetta, kun taas niityillä kasvillisuus on tasaisemmin jakautunutta ja siten monimuotoisempaa. Nurmikoiden ja niittyjen välillä on eroja kasviyhteisöjen lajikoostumuksessa, mutta valtaosa yleisistä lajeista esiintyy sekä niityillä että nurmikoilla. Nurmikoilla kasvaa biodiversiteetille merkityksellisiä lajeja, jotka voivat edesauttaa esimerkiksi pölyttäjäyhteisöjä. Erityisesti leikkaamista sietävät sekä alueellamme uudemmat kasvilajit ovat yleisempiä nurmikoilla kuin niityillä.
Tulosteni perusteella voidaan päätellä, että kaupunkiniittyjen määrän lisääminen kasvattaisi siten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Oulussa. Osa nurmikoista on jo nyt kasvilajistoltaan lähellä maisemaniittyjä. Niistä voidaan kunnossapitoa muuttamalla kehittää maisemaniittyjä. Näiden alueiden merkitys biodiversiteetille kasvaisi jo ensimmäisen kesän aikana, kun kasvilajit saavat kasvaa ja kukkia rauhassa ja siten edistää esimerkiksi pölyttäjäyhteisöjä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34593]