Rahoituksen varjot Helsingin suurmoskeijahankkeen tiellä : muslimien, muslimiyhdistyksien ja poliitikkojen näkemyksiä Helsingin suurmoskeija- ja dialogikeskushankkeesta vuosina 2015–2017

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa Rahoituksen varjot Helsingin suurmoskeijahankkeen tiellä – Muslimien, muslimiyhdistyksien ja poliitikkojen näkemyksiä Helsingin suurmoskeija- ja dialogikeskushankkeesta vuosina 2015–2017. Tutkin Helsingin suurmoskeija- ja dialogikeskushankkeesta käytyjä julkisia keskusteluja mediassa vuosina 2015–2017 muslimien, muslimiyhdistysten ja poliitikkojen näkökulmasta. Pro gradu -tutkielmani perustuu kandidaatintutkielmaani Ristiriitoja, tunnekuohuja ja yhteisymmärrystä – Muslimiyhteisöjen näkemyksiä Helsingin suurmoskeija- hankkeesta vuosina 2015–2017. Julkaisin kyseisen tutkielman toukokuussa 2021. Laajensin aihetta koskemaan muslimien ja muslimiyhdistysten lisäksi myös poliitikkojen mielipiteitä. Käytän tutkielmassa aineistona media-artikkeleita, joissa ääneen pääsivät niin muslimit, tutkijat kuin poliitikot. Käytän suurimmaksi osaksi Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten artikkeleita liittyen Helsingin suurmoskeijahankkeeseen ja siitä käytyihin keskusteluihin. Päädyin käyttämään kyseisiä medioita, koska molemmilla on valtamedian asema Suomessa.

Aihe on historiantutkimuksen kontekstista todella tärkeä, koska siitä ei ole vielä tuotettu historiatieteellistä tutkimusta. Islam Suomessa on hyvin ajankohtainen ilmiö, mutta myös hyvin historiallinen, koska esimerkiksi islaminuskoisia tataareja on asunut Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen. Maahanmuutto Suomessa alkoi lisääntymään 1990-luvulta alkaen ja nykyään Suomessa arvioidaan olevan noin 120 000 muslimia. Helsingin suurmoskeijahanke sai alkunsa muslimien kasvavasta määrästä Suomessa. Suomessa oli vuonna 2015 noin 60–80 rukoushuonetta, mutta ei oikeaa ja vaatimuksia täyttävää moskeijarakennusta. Euroopassa suuret moskeijahankkeet ovat olleet arkipäivää jo useiden vuosikymmenten ajan, mutta Helsingin suurmoskeijahanke oli Suomen toistaiseksi ensimmäinen ja ainoa uutiskynnyksen rikkonut hanke.

Mediassa Helsingin suurmoskeijahanketta käsiteltiin usein uhkien kautta. Uhkana nähtiin arabimaista tuleva rahoitus, islamismi ja shiia- ja sunnimuslimien välien kiristyminen. Suurmoskeijan oli tarkoitus seurata sunnilaista suuntausta ja tästä syystä osa shiialaisista koki hankkeen ristiriitaisena osittain rahoituksen ja islamismin uhkan takia. Suurin osa haastatelluista sunnimuslimeista ja hankkeen ydinryhmä suhtautuivat hankkeeseen positiivisesti. Poliitikoista vihreiden ja vasemmistopuolueiden edustajat suhtautuivat hankkeeseen positiivisesti vedoten uskonnonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen. Suurin osa keskustaoikeistolaisista poliitikoista taas näkivät rahoituksen, islamismin ja vastakkainasettelun uhkana.

Helsingin suurmoskeija- ja dialogikeskushankkeen tarkoitus oli yhdistää kaikkia muslimeja. Tämä ei kuitenkaan ollut kovinkaan yksinkertaista. Ydinryhmä toi haastatteluissa esille, että kaikki olisivat tervetulleita moskeijaan, mutta toisaalta he toivoivat, että shiiamuslimit rukoilisivat omissa rukoushuoneissaan. Lisäksi myös dialogikeskus sekä naisten ja miesten erilliset tilat aiheuttivat keskustelua. Mediassa oli silti enemmän keskustelua suurmoskeijahankkeesta kuin dialogikeskuksesta, vaikka dialogikeskuksen oli tarkoitus olla isompi. Hanke kaatui lopulta rahoituksen epäselvyyteen joulukuussa 2017.