Partisiippirakenteiden selkomukauttaminen Rambo-nuortenromaanissa
Honkonen, Ira (2024-03-14)
Honkonen, Ira
I. Honkonen
14.03.2024
© 2024 Ira Honkonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403142233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403142233
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani selkomukauttamista Rambo-nuortenromaanissa. Koska selkokielessä suositellaan välttämään monimutkaisia rakenteita, kuten partisiippirakenteita, olen rajannut aiheeni koskemaan partisiippirakenteiden selkomukauttamista. Teen tutkielmani vertailevasta näkökulmasta. Vertailen siis alkuteosta, Nadja Sumasen Ramboa (2015), Riikka Tuohimetsän (2019) tekemään selkomukautettuun versioon kyseisestä romaanista. Tutkin teoksista sitä, miten partisiippirakenteet on selkomukautettu selkokieliseen Rambo-romaaniin. Lisäksi tavoitteenani on selvittää, miten ilmaisun merkitys muuttuu, kun vertaa selkomukautettua ilmaisua alkuperäiseen partisiippirakenteeseen. Tausta-ajatuksena merkityksen muutoksen tutkimisessa on kognitiivisen semantiikan käsitys siitä, että muodon muuttuessa myös merkitys muuttuu.
Olen kerännyt aineistoni siten, että olen lukenut alkuteosta ja selkomukautettua teosta rinnakkain. Aina, kun alkuteoksessa on tullut vastaan partisiippirakenne, olen katsonut, miten rakenne on ilmaistu selkomukautetussa teoksessa. Aineistoni koostuu 286 partisiippimuotoisesta verbistä ja niiden selkomukautetuista ilmauksista. Partisiippirakenteiden merkityksen muutoksen analysoimisessa olen käyttänyt vertailevaa syntaktista analyysia. Analysoidessani olen kiinnittänyt huomiota, onko partisiippirakennetta selkomukautettu, ja jos on, miten selkomukautus on tehty. Tämän lisäksi vertailen partisiippirakenteiden ja mukautettujen ilmaisujen merkityksiä toisiinsa.
Aineistostani on havaittavissa kahdeksan erilaista selkomukautustapaa: poisto (113 kappaletta), finiittinen verbi (51 kappaletta), ei muutosta (36 kappaletta), adjektiivi (25 kappaletta), muut verbimuutokset (23 kappaletta), muut mukautustavat (22 kappaletta), substantiivi (8 kappaletta) ja repliikki (8 kappaletta). Muut mukautustavat -kategoriaan kuuluvat esimerkiksi adverbiksi mukauttaminen ja partisiipin merkityksen aukiselittäminen.
Aineistoni pohjalta on todettavissa, että partisiippirakenteiden selkomukauttamisessa merkitys muuttuu lähestulkoon aina. Ainoastaan ei muutosta -kategoriassa merkitys ei ole muuttunut, sillä partisiippirakenteet ovat mukautusprosessinkin jälkeen pysyneet samana. Yleensä mukautuksen myötä sanojen sekä lauseiden rakenne on muuttunut kompleksisemmasta yksinkertaisempaan, mikä johtaa myös siihen, että merkitys muuttuu mahdollisesti konkreettisempaan suuntaan. Sanojen ja lauseiden yksinkertaisemmaksi mukauttaminen on vaikuttanut myös siihen, että informaatiota on karsiutunut pois selkomukautuksen myötä. Selkomukautusprosessissa kuvainnollisuus on vähentynyt, sillä kuvainnollisissa ilmauksissa olevat partisiippirakenteet ovat useimmiten saaneet läpinäkyvämmän muodon. Lisäksi useissa tapauksissa lausetyyppi on muuttunut selkomukautusprosessissa, mikä vaikuttaa väistämättä siihen, että myös syntaktiset roolit ovat muuttuneet. Toisinaan syntaktiset roolit ovat kuitenkin muuttuneet, vaikka lausetyyppi onkin pysynyt samana. Joskus mukautuksen myötä tullut merkityksen muutos on lähinnä pieni sävyero alkuteokseen nähden. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi verbin modaalisuuteen liittyvät muutokset.
Selkokielinen kaunokirjallisuus hakee vielä muotoaan, minkä vuoksi tutkimusta selkokielisestä kaunokirjallisuudesta tarvitaan. Tutkielmani tuo tietoa partisiippirakenteiden selkomukauttamistavoista Rambo-romaanin osalta, mutta lisää tutkimusta tarvitaan sekä partisiippirakenteiden että muiden kielen piirteiden selkomukauttamisesta, jotta selkokieli saisi selkeämmät ohjeet kaunokirjallisuuden selkomukauttamiselle.
Olen kerännyt aineistoni siten, että olen lukenut alkuteosta ja selkomukautettua teosta rinnakkain. Aina, kun alkuteoksessa on tullut vastaan partisiippirakenne, olen katsonut, miten rakenne on ilmaistu selkomukautetussa teoksessa. Aineistoni koostuu 286 partisiippimuotoisesta verbistä ja niiden selkomukautetuista ilmauksista. Partisiippirakenteiden merkityksen muutoksen analysoimisessa olen käyttänyt vertailevaa syntaktista analyysia. Analysoidessani olen kiinnittänyt huomiota, onko partisiippirakennetta selkomukautettu, ja jos on, miten selkomukautus on tehty. Tämän lisäksi vertailen partisiippirakenteiden ja mukautettujen ilmaisujen merkityksiä toisiinsa.
Aineistostani on havaittavissa kahdeksan erilaista selkomukautustapaa: poisto (113 kappaletta), finiittinen verbi (51 kappaletta), ei muutosta (36 kappaletta), adjektiivi (25 kappaletta), muut verbimuutokset (23 kappaletta), muut mukautustavat (22 kappaletta), substantiivi (8 kappaletta) ja repliikki (8 kappaletta). Muut mukautustavat -kategoriaan kuuluvat esimerkiksi adverbiksi mukauttaminen ja partisiipin merkityksen aukiselittäminen.
Aineistoni pohjalta on todettavissa, että partisiippirakenteiden selkomukauttamisessa merkitys muuttuu lähestulkoon aina. Ainoastaan ei muutosta -kategoriassa merkitys ei ole muuttunut, sillä partisiippirakenteet ovat mukautusprosessinkin jälkeen pysyneet samana. Yleensä mukautuksen myötä sanojen sekä lauseiden rakenne on muuttunut kompleksisemmasta yksinkertaisempaan, mikä johtaa myös siihen, että merkitys muuttuu mahdollisesti konkreettisempaan suuntaan. Sanojen ja lauseiden yksinkertaisemmaksi mukauttaminen on vaikuttanut myös siihen, että informaatiota on karsiutunut pois selkomukautuksen myötä. Selkomukautusprosessissa kuvainnollisuus on vähentynyt, sillä kuvainnollisissa ilmauksissa olevat partisiippirakenteet ovat useimmiten saaneet läpinäkyvämmän muodon. Lisäksi useissa tapauksissa lausetyyppi on muuttunut selkomukautusprosessissa, mikä vaikuttaa väistämättä siihen, että myös syntaktiset roolit ovat muuttuneet. Toisinaan syntaktiset roolit ovat kuitenkin muuttuneet, vaikka lausetyyppi onkin pysynyt samana. Joskus mukautuksen myötä tullut merkityksen muutos on lähinnä pieni sävyero alkuteokseen nähden. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi verbin modaalisuuteen liittyvät muutokset.
Selkokielinen kaunokirjallisuus hakee vielä muotoaan, minkä vuoksi tutkimusta selkokielisestä kaunokirjallisuudesta tarvitaan. Tutkielmani tuo tietoa partisiippirakenteiden selkomukauttamistavoista Rambo-romaanin osalta, mutta lisää tutkimusta tarvitaan sekä partisiippirakenteiden että muiden kielen piirteiden selkomukauttamisesta, jotta selkokieli saisi selkeämmät ohjeet kaunokirjallisuuden selkomukauttamiselle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34264]