Inkluusion onnistuminen varhaiskasvatuksessa
Ollikainen, Nina; Kivikangas, Sari (2024-03-11)
Ollikainen, Nina
Kivikangas, Sari
N. Ollikainen; S. Kivikangas
11.03.2024
© 2024, Nina Ollikainen, Sari Kivikangas. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403112155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403112155
Tiivistelmä
Inkluusio on ajankohtainen teema, opetus- ja kulttuuriministeriössä on ollut inkluusioon liittyviä hankkeita jo useamman vuoden ja hankkeet jatkuvat edelleen. Uudistuneen varhaiskasvatuslain 2022 ja Esiopetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta toteutetaan inkluusion periaatteiden mukaan.
Tämän pro gradu- tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mitkä seikat mahdollistavat inkluusion toteutumisen varhaiskasvatusryhmissä ja minkälaisia käytänteitä ryhmissä on inkluusion toteutumiseen. Lisäksi hankimme tutkimuksessamme tietoa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista inkluusiosta ja sen toteutumisesta. Tutkimme onnistumisia liittyen inkluusion toteutumiseen varhaiskasvatuksessa.
Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys muodostuu inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteemisestä mallista. Laadukkaan inklusiivisen varhaiskasvatuksen suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin viitekehyksenä sekä työkaluna lasten yhteenkuuluvuuteen toimii inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteemimalli. Avaamme inkluusion taustaa ja moninaisuutta varhaiskasvatusympäristössä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin Pohjois-Suomalaisesta kaupungista sähköisen Webropol - kyselytyökalun avulla. Saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen.
Tutkimuksen merkittävimmiksi tuloksiksi nousivat moniammatillinen tuki, ammatillisuus, kouluttautuminen ja varhaiskasvatuksen kirjatut suunnitelmat. Hyvät tilat nähtiin merkittävänä pienryhmätoiminnan järjestämiseksi. Yllättävää oli pienryhmätoiminnan suuri merkitys. Positiivista oli, että vastauksissa esiin nousi lapsi itsessään inkluusion toteuttajana, lapsen osallisuus ja lapsen etu. Johtopäätöksinä tuloksista voimme todeta, että varhaiskasvatusryhmissä on hyviä menetelmiä käytössä inkluusion toteuttamiseksi.
Tämän pro gradu- tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mitkä seikat mahdollistavat inkluusion toteutumisen varhaiskasvatusryhmissä ja minkälaisia käytänteitä ryhmissä on inkluusion toteutumiseen. Lisäksi hankimme tutkimuksessamme tietoa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista inkluusiosta ja sen toteutumisesta. Tutkimme onnistumisia liittyen inkluusion toteutumiseen varhaiskasvatuksessa.
Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys muodostuu inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteemisestä mallista. Laadukkaan inklusiivisen varhaiskasvatuksen suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin viitekehyksenä sekä työkaluna lasten yhteenkuuluvuuteen toimii inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosysteemimalli. Avaamme inkluusion taustaa ja moninaisuutta varhaiskasvatusympäristössä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin Pohjois-Suomalaisesta kaupungista sähköisen Webropol - kyselytyökalun avulla. Saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen.
Tutkimuksen merkittävimmiksi tuloksiksi nousivat moniammatillinen tuki, ammatillisuus, kouluttautuminen ja varhaiskasvatuksen kirjatut suunnitelmat. Hyvät tilat nähtiin merkittävänä pienryhmätoiminnan järjestämiseksi. Yllättävää oli pienryhmätoiminnan suuri merkitys. Positiivista oli, että vastauksissa esiin nousi lapsi itsessään inkluusion toteuttajana, lapsen osallisuus ja lapsen etu. Johtopäätöksinä tuloksista voimme todeta, että varhaiskasvatusryhmissä on hyviä menetelmiä käytössä inkluusion toteuttamiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38358]