Isoäidin merkitys elinkierron evoluutiossa
Niemi, Heidi (2024-03-08)
Niemi, Heidi
H. Niemi
08.03.2024
© 2024 Heidi Niemi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403082137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403082137
Tiivistelmä
Elinkiertoteoria on keskeinen teoria evoluutioekologiassa. Se selittää eliön elinkierron ominaisuuksien eli selviytymisen, kasvun, sukukypsyyden saavuttamisen, lisääntymisen ja eliniän pituuden piirteitä ja evoluutiota.
Klassisen evoluutioteorian mukaan yksilö pyrkii maksimoimaan oman kelpoisuutensa eli omien geeniensä siirtymisen eteenpäin. Sitä suurempi kelpoisuus eliöllä, mitä enemmän lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä se tuottaa. Tämän on pitkään ajateltu edellyttävän sitä, että yksilö itse lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Tästä näkökulmasta katsoen naisen vaihdevuodet ja pitkä elinvoimainen, mutta hedelmätön elämänvaihe sen jälkeen asettaa teorialle haasteita. Piirre on eläinkunnassa hyvin harvinainen, ihmisen lisäksi ainoastaan neljällä hammasvalaslajilla on havaittu vaihdevuodet ja pitkä elämänvaihe sen jälkeen.
Kävin läpi millaisia teorioita ja hypoteeseja vaihdevuosista ja sen jälkeisestä elämänvaiheesta on esitetty. Useat näistä voidaan nykyisen tutkimuksen perusteella hylätä eikä kattavaa teoriaa isoäitiyden evoluutiosta ole vielä voitu muodostaa, mutta keskeiset mekanismit sekä vaihdevuosien että sen jälkeisen hedelmättömän elämänjakson takana ovat kuitenkin jo selvillä.
Vaihdevuosien taustalla vaikuttaa sosiaalisilla lajeilla esiintyvä lisääntymiskonflikti, joka vallitsee kahden samanaikaisesti lisääntyvän naarassukupolven välillä. Sukupolvien välille ei automaattisesti synny konfliktia, eikä se yleensä johda siihen, että vanhempi sukupolvi luopuu lisääntymisestä vaan päinvastoin. Jotta nuorempi sukupolvi voittaa konfliktin ja vanhempi luopuu lisääntymisestä, edellyttää se tietynlaista laumanmuodostusta ja pariutumiskäyttäytymistä.
Vaihdevuosien jälkeisen pitkän elämänvaiheen taustalla on naisen ja valasnaaraan mahdollisuus kasvattaa kelpoisuuttaan isoäitiyden kautta, joka on mahdollistanut vaihdevuosien jälkeisen elämän pitenemisen. Havainto vaihdevuodet ohittaneista valasnaaraista kertoo, että ne lisäävät huomattavasti sekä jälkeläistensä että lastenlastensa selviytymistä. Ihmisillä havainnot taas kertovat, että isoäiti voi aikaistaa tyttärensä ensimmäisen lapsen synnytysikää, tihentää tyttärensä synnytysten väliä ja lisätä lastenlastensa selviytymistä vieroitusiän jälkeen.
Klassisen evoluutioteorian mukaan yksilö pyrkii maksimoimaan oman kelpoisuutensa eli omien geeniensä siirtymisen eteenpäin. Sitä suurempi kelpoisuus eliöllä, mitä enemmän lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä se tuottaa. Tämän on pitkään ajateltu edellyttävän sitä, että yksilö itse lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Tästä näkökulmasta katsoen naisen vaihdevuodet ja pitkä elinvoimainen, mutta hedelmätön elämänvaihe sen jälkeen asettaa teorialle haasteita. Piirre on eläinkunnassa hyvin harvinainen, ihmisen lisäksi ainoastaan neljällä hammasvalaslajilla on havaittu vaihdevuodet ja pitkä elämänvaihe sen jälkeen.
Kävin läpi millaisia teorioita ja hypoteeseja vaihdevuosista ja sen jälkeisestä elämänvaiheesta on esitetty. Useat näistä voidaan nykyisen tutkimuksen perusteella hylätä eikä kattavaa teoriaa isoäitiyden evoluutiosta ole vielä voitu muodostaa, mutta keskeiset mekanismit sekä vaihdevuosien että sen jälkeisen hedelmättömän elämänjakson takana ovat kuitenkin jo selvillä.
Vaihdevuosien taustalla vaikuttaa sosiaalisilla lajeilla esiintyvä lisääntymiskonflikti, joka vallitsee kahden samanaikaisesti lisääntyvän naarassukupolven välillä. Sukupolvien välille ei automaattisesti synny konfliktia, eikä se yleensä johda siihen, että vanhempi sukupolvi luopuu lisääntymisestä vaan päinvastoin. Jotta nuorempi sukupolvi voittaa konfliktin ja vanhempi luopuu lisääntymisestä, edellyttää se tietynlaista laumanmuodostusta ja pariutumiskäyttäytymistä.
Vaihdevuosien jälkeisen pitkän elämänvaiheen taustalla on naisen ja valasnaaraan mahdollisuus kasvattaa kelpoisuuttaan isoäitiyden kautta, joka on mahdollistanut vaihdevuosien jälkeisen elämän pitenemisen. Havainto vaihdevuodet ohittaneista valasnaaraista kertoo, että ne lisäävät huomattavasti sekä jälkeläistensä että lastenlastensa selviytymistä. Ihmisillä havainnot taas kertovat, että isoäiti voi aikaistaa tyttärensä ensimmäisen lapsen synnytysikää, tihentää tyttärensä synnytysten väliä ja lisätä lastenlastensa selviytymistä vieroitusiän jälkeen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]