”Koska täähän ei ulotu vain tänne työhön, mutta ulottuu ihan kaikkeen, ja muuttaa sun koko mindsetin.” : Positiivisen kasvatuksen merkitys ja toteutus opettajien kertomana
Simuna-Turpeinen, Anni (2024-02-28)
Simuna-Turpeinen, Anni
A. Simuna-Turpeinen
28.02.2024
© 2024 Anni Simuna-Turpeinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402282029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402282029
Tiivistelmä
Viimevuosina kasvatusalan keskustelussa ja tutkimuksissa on noussut esiin huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kouluviihtyvyydestä. Tutkimuksissa on havaittu, että positiivinen kasvatus toimii lasten ja nuorten hyvinvointia kohentavana pedagogisena keinona. Tässä tutkielmassa tutkin sitä, millaisia merkityksiä opettajat antavat positiiviselle kasvatukselle ja miten he sitä toteuttavat.
Tutkimuskohteena oli neljä opettajaa, joilta kerättiin tutkimusaineisto teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin perusteella muodostui seitsemän yläluokkaa: hyvinvointi, arvomaailma, oppimisen hyödyt, työhyvinvointi, oppilaan kohtaaminen, lähtökohtana opettaja itse sekä käytännön toimet. Neljä ensimmäistä yläluokkaa ilmaisevat opettajien antamia merkityksiä positiiviselle kasvatukselle ja kolme viimeistä liittyvät positiivisen kasvatuksen toteuttamisen tapoihin.
Analyysissa muodostunutta seitsemää merkitysten ja käytännön toimien yläluokkaa tarkasteltiin suhteessa tutkimuskirjallisuuteen, ja niille löytyi aiemmasta tutkimustiedosta tukea. Sekä tämän tutkimuksen aineiston että aiemman tutkimuksen mukaan positiivisella kasvatuksella saavutetaan paras hyöty, jos sitä toteutetaan systemaattisesti ja sen toteuttamiseen osallistuu koko kouluyhteisö. Positiivisen kasvatuksen kohteena eivät ole pelkästään oppilaat, vaan siitä hyötyvät oppilaiden ohella myös opettajat ja muu koulun henkilöstö. Positiiviselle kasvatukselle annettiin myös merkitys työhyvinvointia parantavana asiana, ja sen nähtiin tuovan opetustyöhön lisää merkityksellisyyttä. Positiivisen kasvatuksen käytännön ytimeksi muodostuivat tutkimuskirjallisuuden ja tämän tutkimuksen aineiston mukaan oppilaan kohtaaminen sekä hänessä olevan hyvän huomaaminen ja vahvistaminen.
Tutkimuskohteena oli neljä opettajaa, joilta kerättiin tutkimusaineisto teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin perusteella muodostui seitsemän yläluokkaa: hyvinvointi, arvomaailma, oppimisen hyödyt, työhyvinvointi, oppilaan kohtaaminen, lähtökohtana opettaja itse sekä käytännön toimet. Neljä ensimmäistä yläluokkaa ilmaisevat opettajien antamia merkityksiä positiiviselle kasvatukselle ja kolme viimeistä liittyvät positiivisen kasvatuksen toteuttamisen tapoihin.
Analyysissa muodostunutta seitsemää merkitysten ja käytännön toimien yläluokkaa tarkasteltiin suhteessa tutkimuskirjallisuuteen, ja niille löytyi aiemmasta tutkimustiedosta tukea. Sekä tämän tutkimuksen aineiston että aiemman tutkimuksen mukaan positiivisella kasvatuksella saavutetaan paras hyöty, jos sitä toteutetaan systemaattisesti ja sen toteuttamiseen osallistuu koko kouluyhteisö. Positiivisen kasvatuksen kohteena eivät ole pelkästään oppilaat, vaan siitä hyötyvät oppilaiden ohella myös opettajat ja muu koulun henkilöstö. Positiiviselle kasvatukselle annettiin myös merkitys työhyvinvointia parantavana asiana, ja sen nähtiin tuovan opetustyöhön lisää merkityksellisyyttä. Positiivisen kasvatuksen käytännön ytimeksi muodostuivat tutkimuskirjallisuuden ja tämän tutkimuksen aineiston mukaan oppilaan kohtaaminen sekä hänessä olevan hyvän huomaaminen ja vahvistaminen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34237]