”Koskemista, läpsyttelyä, sanallista: vartalon tai kehon ominaisuuksista kuittailua.” : lasten vertaissuhteissa tapahtuvan häirinnän tunnistaminen ja ennaltaehkäisy varhaiskasvatuksessa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tarkastelimme, millaista sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvää häirintää varhaiskasvatuksen henkilöstö on tunnistanut lasten vertaissuhteissa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi käsittelimme, miten lasten vertaissuhteissa tapahtuvaa häirintää voidaan ennaltaehkäistä pisarapuuttumisen mallin sekä feministisen pedagogiikan, sukupuolisensitiivisen kasvatuksen ja turvataitokasvatuksen avulla. Tutkielmamme tavoitteena oli lisätä tutkimustietoa lasten vertaissuhteissa tapahtuvasta häirinnästä ja sen ennaltaehkäisystä sekä edistää tasa-arvoisempaa varhaiskasvatusta.

Lasten vertaissuhteissa tapahtuva sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvä häirintään on vasta viime vuosina alettu kiinnittää huomiota. Huolimatta aiheen ajankohtaisuudesta, siitä on hyvin vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Varhaiskasvatusikäisten lasten vertaissuhteissa tapahtuva häirintä on usein vielä tahatonta, mikä tekee sen tunnistamisesta haastavaa. Lapsi on luontaisesti kiinnostunut tutkimaan omaa ja vertaisten kehoja ja tällainen uteliaisuus voi johtaa tahallisesti tai tahattomasti häirintään. Varhaisella puuttumisella voidaan kuitenkin ehkäistä häirintää ja sen muuttumista tahalliseksi.

Tutkielman aineistona oli Väestöliiton toteuttama kyselytutkimus varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kysely oli toteutettu osana Tue turvallisuutta -hanketta. Kyselytutkimuksen vastauksia oli 426. Toteutimme tutkimuksen laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysissä hyödynsimme aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja intersektionaalisen analyysin periaatteita. Intersektionaalisen analyysin keskiössä oli epätasa-arvoiset valtasuhteet ja niiden merkitys vertaissuhteissa tapahtuvassa häirinnässä.

Tutkielmamme tulosten mukaan lasten vertaissuhteissa tapahtuva sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvä häirintä on suurimmaksi osaksi sukupuoleen liittyvää syrjintää ja vähättelyä, vertaisten itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden loukkaamista sekä ulkonäön haitallista kommentointia. Lisäksi tulosten mukaan lasten vertaissuhteissa tapahtuvaa häirintää on haasteellista tunnistaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kuvaa kuinka vertaissuhteissa tapahtuva häirintä on huolestuttava ilmiö, johon täytyy suunnitelmallisesti ja sensitiivisesti puuttua.

Myös opettajankoulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lapsuuden seksuaalisuuden teemoihin, jotta opettajilla olisi enemmän ymmärrystä liittyen lasten luontaiseen seksuaalisuuteen. Lasten seksuaalisuuden ollessa vaiettu aihe on erityisen tärkeää lisätä tutkimustietoa siitä, jotta myös häirinnän tilanteisiin voidaan puuttua asianmukaisin keinoin varhaiskasvatuksessa.