Urakoitsijan vaikutusmahdollisuudet rakennushankkeen hiilijalanjälkeen
Ojala, Juuso (2024-02-20)
Ojala, Juuso
J. Ojala
20.02.2024
© 2024 Juuso Ojala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402201882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402201882
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena oli tutkia rakennusurakoitsijan päätäntävallan alla olevia keinoja rakennettavan rakennuksen hiilijalanjäljen vähentämiseksi. Tunnistaa rakennusvaiheen merkittävimmät tekijät kasvihuonekaasujen muodostumisessa, ja esittää tavanomaisiin toimintatapoihin vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella kriittisesti Ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmässä hyödynnettävien rakentamisvaiheen ominaispäästöjen taulukkoarvoja.
Tyypillisen rakennuksen tuotevaiheen tarkastelussa todettiin, että betoni- ja teräsrakenteet ovat suurimmat yksittäiset tekijät hiilijalanjäljen muodostumisessa. Työssä tutkittiin vaihtoehtoisia, vähäpäästöisiä tuoteratkaisuja, joilla saavutetaan merkittävä päästövähennys tuotevaiheessa. Työmaakuljetuksissa tarkasteltiin tavanomaisesti muodostuvan hiilijalanjäljen tekijöitä, ja esitettiin lyhyempien kuljetusmatkojen ja ajoneuvojen polttoaineratkaisujen hyödyntämisestä saatavia ympäristöhyötyjä. Työmaatoimintojen energiankulutuksen tutkinnassa aineistona hyödynnettiin usean rakennuksen työmaalla mitattua kuukausitasoista energiankulutusta ja laskettiin näiden avulla työmaatoiminnoista muodostuva hiilijalanjälki. Työssä tutkittiin sekä uudisrakennuksia, että peruskorjauskohteita.
Erään kohteen tuntitasoisesta energiankulutuksesta huomattiin, että työmaalla kuluva sähköenergia vaihtelee vain vähän aktiivisen työajan, ja sen ulkopuolisen ajan välillä. Ulkolämpötilan todettiin vaikuttavan merkittävästi tarvittavan lämmitysenergian, tyypillisesti kaukolämmön kulutukseen. Tutkimuksessa huomattiin, että tutkittujen rakennustyyppien ja kohteiden välillä työmaan ominaisenergiankulutus ja tästä laskettava ominaispäästö ei vaihtele kovinkaan merkittäväsi ja on tyypillisesti välillä 30–35 kgCO2e/nm2. Lisäksi havaittiin, että peruskorjauskohteiden työmaavaiheessa muodostuva hiilijalanjälki on vain hieman uudisrakennusten tasoa vähäisempi.
Lisäksi työssä toteutettiin Raksystems Oy:n käyttöön laskentatyökalu työmaakuljetuksien ja työmaatoimintojen kohdekohtaiseen arvioimiseen.
Tyypillisen rakennuksen tuotevaiheen tarkastelussa todettiin, että betoni- ja teräsrakenteet ovat suurimmat yksittäiset tekijät hiilijalanjäljen muodostumisessa. Työssä tutkittiin vaihtoehtoisia, vähäpäästöisiä tuoteratkaisuja, joilla saavutetaan merkittävä päästövähennys tuotevaiheessa. Työmaakuljetuksissa tarkasteltiin tavanomaisesti muodostuvan hiilijalanjäljen tekijöitä, ja esitettiin lyhyempien kuljetusmatkojen ja ajoneuvojen polttoaineratkaisujen hyödyntämisestä saatavia ympäristöhyötyjä. Työmaatoimintojen energiankulutuksen tutkinnassa aineistona hyödynnettiin usean rakennuksen työmaalla mitattua kuukausitasoista energiankulutusta ja laskettiin näiden avulla työmaatoiminnoista muodostuva hiilijalanjälki. Työssä tutkittiin sekä uudisrakennuksia, että peruskorjauskohteita.
Erään kohteen tuntitasoisesta energiankulutuksesta huomattiin, että työmaalla kuluva sähköenergia vaihtelee vain vähän aktiivisen työajan, ja sen ulkopuolisen ajan välillä. Ulkolämpötilan todettiin vaikuttavan merkittävästi tarvittavan lämmitysenergian, tyypillisesti kaukolämmön kulutukseen. Tutkimuksessa huomattiin, että tutkittujen rakennustyyppien ja kohteiden välillä työmaan ominaisenergiankulutus ja tästä laskettava ominaispäästö ei vaihtele kovinkaan merkittäväsi ja on tyypillisesti välillä 30–35 kgCO2e/nm2. Lisäksi havaittiin, että peruskorjauskohteiden työmaavaiheessa muodostuva hiilijalanjälki on vain hieman uudisrakennusten tasoa vähäisempi.
Lisäksi työssä toteutettiin Raksystems Oy:n käyttöön laskentatyökalu työmaakuljetuksien ja työmaatoimintojen kohdekohtaiseen arvioimiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]