Kerrostalo Kempeleen Vihiluotoon

Kandidaatintyöni koostuu kolmantena vuonna tehdystä yhteisprojektista, joka sisälsi yhdyskuntasuunnittelun, nykyaikaisen arkkitehtuurin sekä kerrostalosuunnittelun osa-alueet. Työssäni paneudun erityisesti nykyaikaisen arkkitehtuurin osa-alueeseen kuuluvaan asuntosuunnitteluun, mutta esittelen myös otteita yhdyskuntasuunnittelun sekä kerrostalosuunnittelun osa-alueista.

Yhteisprojekti alkoi yhdyskuntasuunnittelun asemakaavakurssilla, jonka tehtävänantona oli suunnitella uusi asemakaava Kempeleen Vihiluotoon. Vihiluoto on monimuotoinen alue, joka rajautuu toisaalta vilkkaasti liikennöityyn Lentokentäntiehen ja toisaalta luontoarvoiltaan arvokkaaseen merenrantakosteikkoon sekä suojeltuun Natura-alueeseen. Tavoitteena oli luoda Lentokentäntien varteen yritystoimintaa tukevia korttelikokonaisuuksia sekä kehittää alueen hotelli- ja retkeilytoimintaa. Halusin suunnitelmassani suhtautua sensitiivisesti ympäristön kannalta merkittäviin alueisiin ja keskittää suurempaa rakentamista portiksi Lentokentäntien varteen. Yrityskortteleissa keskityin niiden näyttävyyteen ja moninaiseen muotokieleen etenkin Lentokentäntien suuntaan. Halusin myös luoda alueelle uuden keskuksen, joka kiinnittää erilaiset korttelit yhteen. Rantaa kohden matalenevien rakennusmassojen ansiosta alue sulautuu luontevasti hienoon luonnonmaisemaan antaen jokaiselle rakennukselle kauniita näkymiä. Suunnitelmassani oli myös tärkeää vahvistaa reitistöjä sekä virkistystoimintoja avaten käyttäjille mahdollisuuden hyödyntää Vihiluodon upeaa luontoa.

Asunto- ja kerrostalosuunnittelun kursseilla seurattiin asemakaavakurssilla tehdyn suunnitelman suuntaviivoja ja jatkettiin suunnittelua yhden asuinkerrostalon osalta. Suunnitelma tarkentui luonnospiirustuksista aina rakennusosapiirustuksiin saakka. Valitsin suunnitelmani ainoan kerrostalokorttelin, joka toimi rajaviivana urbaanille keskukselle sekä luonnontilaiselle ranta-alueelle. Kerrostaloni koostuu viidestä kerroksesta, joista alin on puoliksi kellaritila ja ylin yhteiskäyttötila. Arkkitehtuuriltaan kerrostalo ottaa teemoja kosteikon tunnelmasta ja sopeuttaa materiaalivalinnoillaan muuten urbaania ulkomuotoa ympäröivään luontoon. Minulle oli tärkeää tuoda luonto osaksi ihmisten asumiskokemusta, jonka vuoksi jokainen asunto avautuu parvekevyöhykkeillä sekä lasipinnoilla kahteen eri suuntaan. Kerrostalo on jämäkkäluonteinen ja sen lämmintä vaippaa vuoraa teräskuori, joka suojaa parvekevyöhykkeille merellisiltä sääolosuhteilta. Teräskuorella on myös toiminnallinen merkitys, sillä se antaa esimerkiksi mahdollisuuksia istutusten tuennalle.

Kerrostalossani on kaksioita, kolmioita ja neliöitä, jotka antavat mahdollisuuksia monenlaiselle asumiselle. Alimmasta kerroksesta löytyy myös kaksi kaksikerroksista asuntoa, jotka tarjoavat asukkailleen omakotitalomaista asumista omine piha- ja terassialueineen. Ylimmän kerroksen yhteiskäyttötilat sekä piha-alueen harkitut toiminnot antavat kerrostaloasumiselle väljyyttä käyttäjäkunnasta riippumatta. Detaljitasolla pyrin keskittymään toimiviin sekä kerrostalon yleistä arkkitehtuuria tukeviin ratkaisuihin.