Vinyyliesterihartsit : ominaisuudet, haasteet ja biopohjaiset vaihtoehdot
Pakkanen, Elina (2024-02-13)
Pakkanen, Elina
E. Pakkanen
13.02.2024
© 2024 Elina Pakkanen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402141744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402141744
Tiivistelmä
Vinyyliesterihartsit luokitellaan synteettisiin hartseihin, joita kovettamalla saadaan kestäviä kertamuoveja. Niillä on lukuisia sovellutuskohteita eri aloilla kuten rakennus-, meri- ja kemianteollisuudessa. Hartseja tuottava polymeeriteollisuus pohjautuu ehtyviin fossiilivarantoihin, joiden hyödyntämistä haittaavat hintavaihtelut ja ympäristöongelmat. Lisäksi useat hartsituotannossa käytettävät reagenssit ovat myrkyllisiä petrokemikaaleja. Siksi on tärkeää kehittää kestävämpiä ratkaisuja uusiutuvista luonnonvaroista.
Tutkielmassa syvennyttiin biopohjaisten komponenttien hyödyntämiseen vinyyliesterihartsien valmistuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin biomassasta johdetut vinyyliesterit soveltuvat vakiintuneiden fossiilipohjaisten hartsien korvikkeiksi. Työssä esitellyt biopohjaiset variaatiot osoittautuivat ominaisuuksiensa suhteen vertailukelpoisiksi edeltäjiensä kanssa. Niillä on suuri potentiaali syrjäyttää petrokemikaalijohdannaiset, sillä ne kykenevät vastaamaan näiden heikkouksiin esimerkiksi palonkestävyydessä. Haasteena on kuitenkin kustannustehokkaiden biojalostusprosessien skaalaaminen teolliseen mittakaavaan siten, että ne voivat kilpailla petrokemiallisten tuotantomenetelmien kanssa.
Tutkielmassa syvennyttiin biopohjaisten komponenttien hyödyntämiseen vinyyliesterihartsien valmistuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin biomassasta johdetut vinyyliesterit soveltuvat vakiintuneiden fossiilipohjaisten hartsien korvikkeiksi. Työssä esitellyt biopohjaiset variaatiot osoittautuivat ominaisuuksiensa suhteen vertailukelpoisiksi edeltäjiensä kanssa. Niillä on suuri potentiaali syrjäyttää petrokemikaalijohdannaiset, sillä ne kykenevät vastaamaan näiden heikkouksiin esimerkiksi palonkestävyydessä. Haasteena on kuitenkin kustannustehokkaiden biojalostusprosessien skaalaaminen teolliseen mittakaavaan siten, että ne voivat kilpailla petrokemiallisten tuotantomenetelmien kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]