Kansanetymologisia tulkintoja Oulujärven ympäristön paikannimistöstä
Väänänen, Meri (2024-02-02)
Väänänen, Meri
M. Väänänen
02.02.2024
© 2024 Meri Väänänen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402021572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402021572
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tutkin, miten maallikot selittävät kahdeksaa analysoimaani Oulujärven ympäristön läpinäkymätöntä paikannimeä, ja mihin nämä selitykset perustuvat. Lisäksi tarkastelen, ovatko maallikoiden selitykset yhteneväisiä nimien tutkittujen etymologioiden kanssa. Tutkimusaineiston keräsin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineiston analysoinnissa hyödynsin laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimukseni osoittaa, että maallikoiden tulkinnat paikannimien alkuperistä perustuvat sana-assosiaatioihin eli nimeä äänteellisesti muistuttaviin tutumpiin sanoihin, vieraisiin kieliin, henkilönnimiin, paikan maastotyyppiin tai johonkin lähellä olevaan paikkaan. Tutkimuksesta käy ilmi, että nimiä selitettiin eniten sana-assosiaatioilla. Niiden ohella merkittäviksi selitystavoiksi nousivat saamen kielet sekä paikan maasto. Maallikoiden näkemykset nimien etymologioista vastasivat harvoin täysin tutkijoiden näkemyksiä, mutta kaikkien nimien kohdalla esiintyi ainakin osittain tutkitun etymologian kaltaisia kansanetymologioita. Vastausten perusteella maallikoilla vaikuttaa siis olevan hyvä käsitys siitä, millaisin perustein paikkoja nimetään.
Tutkimukseni osoittaa, että maallikoiden tulkinnat paikannimien alkuperistä perustuvat sana-assosiaatioihin eli nimeä äänteellisesti muistuttaviin tutumpiin sanoihin, vieraisiin kieliin, henkilönnimiin, paikan maastotyyppiin tai johonkin lähellä olevaan paikkaan. Tutkimuksesta käy ilmi, että nimiä selitettiin eniten sana-assosiaatioilla. Niiden ohella merkittäviksi selitystavoiksi nousivat saamen kielet sekä paikan maasto. Maallikoiden näkemykset nimien etymologioista vastasivat harvoin täysin tutkijoiden näkemyksiä, mutta kaikkien nimien kohdalla esiintyi ainakin osittain tutkitun etymologian kaltaisia kansanetymologioita. Vastausten perusteella maallikoilla vaikuttaa siis olevan hyvä käsitys siitä, millaisin perustein paikkoja nimetään.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [41774]

