Suomen ja englannin kielestä puhuminen maahanmuuttajien haastatteluissa
Eskola, Lotta (2024-02-02)
Eskola, Lotta
L. Eskola
02.02.2024
© 2024 Lotta Eskola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402021566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402021566
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin maahanmuuttajien suomen ja englannin kielestä puhumista haastatteluaineistoissa. Aineistona minulla on kaksi videoitua ja litteroitua maahanmuuttajahaastattelua Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmasta, jotka valitsin perusteluina mm. henkilöiden erilaiset koulutustaustat. Käytin aineistona pelkästään litteroituja tiedostoja. En videoinut tai litteroinut haastatteluja itse.
Tutkielmaani liittyvät käsitteet kielikäsitys, monikielisyys, kielelle annetut merkitykset sekä kielivalinnat. Tutkielmassani käytän menetelmänä laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia keskittyen aineistoista nouseviin kohtiin, joissa puhutaan sekä suomen että englannin kielestä; niiden välillä tapahtuvista valinnoista tai niiden keskinäisestä arvottamisesta. Arvottamisella tutkielmassa en tarkoita sitä, että toinen kieli olisi jotenkin parempi, vaan sitä, että tietyssä kontekstissa se nousee toisen kielen yläpuolelle. Tutkielmassani myös vertaan aineistoja keskenään.
Tutkielmassani tuli esille, että aineistoissa annettiin suomen ja englannin kielille erilaisia merkityksiä. Joissakin tilanteissa arvotettiin englanti suomen kielen yläpuolelle ja joissakin tilanteissa suomen kieli englannin kielen yläpuolelle. Merkitykset, joita kielille muodostui, näkyvät aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin pohjalta muodostuneissa yläluokissa. Yläluokkia painoarvoisempia tutkimustuloksen kannalta olivat edellä mainitun menetelmän myötä muodostuneet pääluokat, joissa toisessa korostui tarve/pakko kielen valitsemisen/kielestä puhumisen taustalla ja toisessa puolestaan tunne kielen valitsemisen/kielestä puhumisen taustalla.
Tutkielmaani liittyvät käsitteet kielikäsitys, monikielisyys, kielelle annetut merkitykset sekä kielivalinnat. Tutkielmassani käytän menetelmänä laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia keskittyen aineistoista nouseviin kohtiin, joissa puhutaan sekä suomen että englannin kielestä; niiden välillä tapahtuvista valinnoista tai niiden keskinäisestä arvottamisesta. Arvottamisella tutkielmassa en tarkoita sitä, että toinen kieli olisi jotenkin parempi, vaan sitä, että tietyssä kontekstissa se nousee toisen kielen yläpuolelle. Tutkielmassani myös vertaan aineistoja keskenään.
Tutkielmassani tuli esille, että aineistoissa annettiin suomen ja englannin kielille erilaisia merkityksiä. Joissakin tilanteissa arvotettiin englanti suomen kielen yläpuolelle ja joissakin tilanteissa suomen kieli englannin kielen yläpuolelle. Merkitykset, joita kielille muodostui, näkyvät aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin pohjalta muodostuneissa yläluokissa. Yläluokkia painoarvoisempia tutkimustuloksen kannalta olivat edellä mainitun menetelmän myötä muodostuneet pääluokat, joissa toisessa korostui tarve/pakko kielen valitsemisen/kielestä puhumisen taustalla ja toisessa puolestaan tunne kielen valitsemisen/kielestä puhumisen taustalla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]