No niin -partikkeliketjun tehtävät aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa

Kandidaatintutkielmassani tutkin no niin -partikkeliketjun tehtäviä aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielmassani hyödynnän keskustelunanalyyttistä menetelmää. Minulla oli käytössäni osa HANS-tutkimushankkeessa kerätystä videoaineistosta, jossa perheen isovanhemmat, vanhemmat sekä kaksi lasta liikkuivat metsässä ja mökkipihalla. Lapset ovat ensimmäisen videon kuvausaikaan 1- ja 3-vuotiaita ja toisen videon kuvausaikaan 2- ja 4-vuotiaita.


Tunnistin aineistosta kolme tehtävää esiintymisympäristönsä perusteella. Ensimmäisessä ryhmässä no niin esiintyi direktiivin kanssa sekvenssin alussa. Toisessa ryhmässä no niin esiintyi sekvenssin päätteeksi osoittamassa kehollisen toiminnan loppua. Kolmannessa ryhmässä no niin kuittasi toimintalinjan muutoksen sekvenssin päätteeksi. Direktiivin kanssa esiintyvillä no niin -tapauksilla haettiin lapsen huomio ja saatiin lapsi orientoitumaan alkavaan toimintoon, esimerkiksi mustikanpoimintaan. Nämä tapaukset lausuttiin ylemmällä sävelkorkeudella kuin muiden ryhmien tapaukset. No niin -tapaukset, jotka esiintyivät kehollisen toiminnan päätteeksi, merkitsivät kielellisesti toiminnan päättymisen. Aikuinen kuittasi senhetkisen toiminnan päättyneeksi partikkeliketjulla. Sellaiset no niin -tapaukset, jotka esiintyivät aikuisen ehdottamaan toimintalinjaan tulleen muutoksen jälkeen, hyväksyivät toimintalinjan muutoksen.