Teuvalaisten nuorten käsityksiä Etelä-Pohjanmaan murteen ihmisiin viittaavista sanoista
Riippi, Henna (2024-02-02)
H. Riippi
02.02.2024
© 2024 Henna Riippi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402021550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402021550
Tiivistelmä
Olen tutkinut kandidaatintutkielmassani teuvalaisten nuorten käsityksiä Etelä-Pohjanmaan murteen ihmisiin viittaavista sanoista. Tutkin, millaisia merkityksiä teuvalaisnuoret ovat antaneet murresanoille ja miten merkitykset ovat muodostuneet. Lisäksi olen tutkinut sitä, kokevatko teuvalaisnuoret sanat heille tutuiksi. Käsittelen merkityksiä, merkityksenantoperusteita ja koettua tuttuutta erillisinä ilmiöinä. Tutkimukseni varsinainen teoreettinen tausta on kansandialektologia.
Aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt kyselylomaketta, jonka avoimia vastauksia olen analysoinut sisällönanalyysin avulla. Aineistoni koostuu 34 lukiolaisinformantin vastauksista. Kyselylomakkeella olen kysynyt merkitystä 10 eteläpohjalaiselle ihmisiin viittaavalle murresanalle. Tutkimani murresanat on koottu Kotuksen Suomen murteiden sanakirjan ja neljän ei-kielitieteilijän sanakirjan avulla. Lisäksi olen kysynyt sitä, kokevatko informantit murresanat heille tutuiksi.
Tutkimustulokseni osoittavat, että suurin osa murresanoista on koettu enemmän tuntemattomiksi kuin tutuiksi. Kyselylomakkeeni murresanoista kahdeksan on saanut vähintään yhdeltä informantilta sanakirjan mukaisen merkityksen. Kaksi kyselylomakkeeni murresanoista ei ole saanut yhtäkään sanakirjojen mukaista merkitystä informanteilta. Informantit ovat antaneet samankaltaisia merkityksiä murresanoille riippumatta siitä, muistuttavatko ne äänteellisesti tai sanahahmollisesti jotain tuttua yleiskielistä sanaa. Merkityksen muodostamisen taustalla on äänteellisen tai sanahahmollisen samankaltaisuuden lisäksi myös informanttien muita assosiaatioita ja spontaaneita ajatuksia.
Aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt kyselylomaketta, jonka avoimia vastauksia olen analysoinut sisällönanalyysin avulla. Aineistoni koostuu 34 lukiolaisinformantin vastauksista. Kyselylomakkeella olen kysynyt merkitystä 10 eteläpohjalaiselle ihmisiin viittaavalle murresanalle. Tutkimani murresanat on koottu Kotuksen Suomen murteiden sanakirjan ja neljän ei-kielitieteilijän sanakirjan avulla. Lisäksi olen kysynyt sitä, kokevatko informantit murresanat heille tutuiksi.
Tutkimustulokseni osoittavat, että suurin osa murresanoista on koettu enemmän tuntemattomiksi kuin tutuiksi. Kyselylomakkeeni murresanoista kahdeksan on saanut vähintään yhdeltä informantilta sanakirjan mukaisen merkityksen. Kaksi kyselylomakkeeni murresanoista ei ole saanut yhtäkään sanakirjojen mukaista merkitystä informanteilta. Informantit ovat antaneet samankaltaisia merkityksiä murresanoille riippumatta siitä, muistuttavatko ne äänteellisesti tai sanahahmollisesti jotain tuttua yleiskielistä sanaa. Merkityksen muodostamisen taustalla on äänteellisen tai sanahahmollisen samankaltaisuuden lisäksi myös informanttien muita assosiaatioita ja spontaaneita ajatuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/