Pediatric emergency department visits and parental assessment of acutely ill children
Pöyry, Hilla (2024-02-02)
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312123691
Kuvaus
Tiivistelmä
Acute infections are globally significant causes of childhood morbidity and mortality. Although many diseases have practically disappeared in high-income countries due to, e.g., effective vaccinations, pediatric emergency department (ED) visits continue to increase.
Most acutely ill children have self-limiting infections that can be managed at home. The symptoms of severe diseases are often slight at first before progressing rapidly. Many illness severity scoring systems and triage guidelines have been developed during the last decades to identify severely ill children. Remote assessment and virtual care are increasingly frequent healthcare services for children and families. Ideally, acutely ill children could get a first evaluation of their disease and its severity safely at home using this remote assessment. There has been little research to date, however, on how well parents can assess the symptoms of their acutely ill children. This study evaluated which diseases nowadays bring acutely ill children to a pediatric ED and how severely ill children can be identified in triage and at home.
The most common diagnoses found in a cohort of 4,600 consecutive pediatric ED patients visiting Oulu University Hospital in 2014–2015 were bronchiolitis, viral wheezing, and upper respiratory tract infection. Of infectious diseases, rhinovirus was the most common etiology in both the pediatric ED (23%) and the intensive care unit (48%), and the population-based incidence of rhinovirus-related ED visits was high.
Since heart and respiratory rates are crucial vital signs in assessing acutely ill children, the ability of parents to determine their child's heart and respiratory rates was evaluated in a diagnostic study of 203 children. The ability was poor, particularly among the parents of young children, and smartphone applications did not improve the accuracy of such measurements. Thus, remote assessment of children should not rely on parental measurements of vital signs.
In a diagnostic study of 2 400 acutely ill children visiting the pediatric ED in 2019–2021, the parents were asked to evaluate the severity of their child’s illness upon arrival. Moderate to high parental worry was a very sensitive predictor for severe disease, while its sensitivity for hospital admission was 92% and for intensive care admission 100%. Detailed pediatric questions, such as those concerning the quality of crying or reaction to parental stimulation, showed low sensitivity, in the range of 17–55%, and the parental Acute Illness Observation Scale (AIOS) also had low sensitivities of 31% for hospital admission and 16% for intensive care admission. This would not be sensitive enough in a web-based remote assessment used in clinical practice. Parental worry, however, should always be considered when evaluating acutely ill children, whether in a pediatric emergency department, remote assessment, or triage.
Äkilliset infektiot ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä syitä lasten sairastuvuudelle ja kuolleisuudelle. Korkean tulotason maissa monet näistä sairauksista ovat käytännössä hävinneet mm. kattavan rokotusohjelman ansiosta. Silti käyntimäärät lasten päivystyksissä lisääntyvät edelleen.
Useimmiten lapset sairastavat itsestään rajoittuvia infektioita, jotka voidaan hoitaa kotona. Vakavissa taudeissakin oireet ovat usein ensin lieviä mutta etenevät nopeasti. Sairaiden lasten tunnistamiseksi on viime vuosikymmeninä kehitetty monia vointiarvioita ja triage-ohjeistuksia. Etäarviointi ja -hoito ovat lisääntyneet terveydenhuollon palveluissa lapsiperheille. On kuitenkin vain vähän tutkimusta siitä, kuinka hyvin vanhemmat osaavat arvioida lastensa erilaisia oireita. Tässä väitöskirjassa tutkitaan, mitkä sairaudet nykyään tuovat lapsia päivystykseen ja miten vakavasti sairaat lapset voidaan tunnistaa niin triagessa kuin kotonakin.
Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpäivystyksessä tehtiin vuosina 2014–2015 kohorttitutkimus, jossa 4 600 lapsen yleisimmät diagnoosit olivat bronkioliitti, obstruktiivinen bronkiitti ja ylähengitystieinfektio. Rinovirus oli yleisin taudinaiheuttaja sekä päivystyksessä (23 %) että tehohoidossa (48 %). Rinovirukseen liittyvien päivystyskäyntien väestöpohjainen ilmaantuvuus oli niin ikään korkea.
Sydämen syke ja hengitystiheys ovat tärkeimpiä mitattavia arvoja äkillisesti sairastuneilla lapsilla. Vanhempien kykyä arvioida lapsensa sydämen sykettä ja hengitystaajuutta tutkittiin 203 lapsella. Vanhempien kyky mitata näitä arvoja oli heikko, erityisesti pienillä lapsilla. Puhelinsovellukset eivät parantaneet mittaustarkkuutta. Lasten etäarvioinnin ei näin ollen pitäisi perustua vanhempien tekemiin mittauksiin lasten vitaaliarvoista.
Vuosina 2019–2021 OYSin lastenpäivystyksessä tutkittiin 2 400 lasta, joiden vanhemmat täyttivät lapsestaan oirekyselyn ennen lääkärinarviota. Vanhemman kohtalainen tai suuri huoli oli erittäin herkkä lapsen vakavan sairauden tunnistamisessa, herkkyyden ollessa sairaalaan joutumiselle 92 % ja tehohoidolle 100 %. Yksityiskohtaisemmilla oirekysymyksillä esimerkiksi lapsen itkusta tai reagoinnista vanhempaan päästiin vain 17–55 % herkkyyteen. Myös vanhempien tekemän AIOS (Acute Illness Observation Scale) -oirepisteytyksen herkkyys oli matala, 31 % sairaalahoidon ja 16 % tehohoidon suhteen. Etäarvioinnissa nämä eivät ole riittävän herkkiä yksittäisinä kysymyksinä. Vanhempien huoli sen sijaan tulee aina ottaa huomioon, kun arvioidaan akuutisti sairaita lapsia lasten päivystyksessä, etäarviossa tai triagessa.
Original papers
-
Pöyry, H., Kiviniemi, M., Raappana, A., Honkila, M., Paalanne, N., Pokka, T., Valmari, P., Renko, M., & Tapiainen, T. (2022). The most common diagnoses and costs of paediatric emergency department visits: A population‐based cohort study. Acta Paediatrica, 111(1), 169–170. https://doi.org/10.1111/apa.16087 https://doi.org/10.1111/apa.16087
-
Pöyry, H., Raappana, A., Kiviniemi, M., Pokka, T., Honkila, M., Paalanne, N., Valmari, P., Renko, M., & Tapiainen, T. (2021). Etiology of infectious diseases in acutely ill children at a pediatric hospital in Finland. Pediatric Infectious Disease Journal, 40(6), e245–e247. https://doi.org/10.1097/INF.0000000000003091 https://doi.org/10.1097/INF.0000000000003091
-
Pöyry, H., Aarnivala, H., Huhtamäki, H., Pokka, T., Renko, M., Valmari, P., & Tapiainen, T. (2023). Parental ability to assess pediatric vital signs. The Journal of Pediatrics, 252, 177-182.e2. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2022.08.018 https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2022.08.018
-
Pöyry, H., Ritola, E., Hartikainen, S., Palviainen, J., Liimatta, I., Pokka, T., Koskela, U., Paalanne, N., Renko, M., Helve, O., Tapiainen, T. (2023). Parental triage tool for acutely ill children. Manuscript submitted for publication.
Osajulkaisut
-
Pöyry, H., Kiviniemi, M., Raappana, A., Honkila, M., Paalanne, N., Pokka, T., Valmari, P., Renko, M., & Tapiainen, T. (2022). The most common diagnoses and costs of paediatric emergency department visits: A population‐based cohort study. Acta Paediatrica, 111(1), 169–170. https://doi.org/10.1111/apa.16087 https://doi.org/10.1111/apa.16087
-
Pöyry, H., Raappana, A., Kiviniemi, M., Pokka, T., Honkila, M., Paalanne, N., Valmari, P., Renko, M., & Tapiainen, T. (2021). Etiology of infectious diseases in acutely ill children at a pediatric hospital in Finland. Pediatric Infectious Disease Journal, 40(6), e245–e247. https://doi.org/10.1097/INF.0000000000003091 https://doi.org/10.1097/INF.0000000000003091
-
Pöyry, H., Aarnivala, H., Huhtamäki, H., Pokka, T., Renko, M., Valmari, P., & Tapiainen, T. (2023). Parental ability to assess pediatric vital signs. The Journal of Pediatrics, 252, 177-182.e2. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2022.08.018 https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2022.08.018
-
Pöyry, H., Ritola, E., Hartikainen, S., Palviainen, J., Liimatta, I., Pokka, T., Koskela, U., Paalanne, N., Renko, M., Helve, O., Tapiainen, T. (2023). Parental triage tool for acutely ill children. Manuscript submitted for publication.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]