Lapsen sosioekonomisen taustan vaikutus musiikin opiskeluun ja harrastamiseen
Knuutila, Venla (2024-01-26)
Knuutila, Venla
V. Knuutila
26.01.2024
© 2024 Venla Knuutila. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202401261479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202401261479
Tiivistelmä
Tutkimuksessa perehdytään siihen, kuinka sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten ja nuorten musiikin opiskelemiseen ja harrastamiseen. Tutkielmassa on nostettu esille keskeisiä ongelmakohtia, joita heikommista taloudellisista lähtökohdista tulevat lapset ja nuoret voivat kohdata ja jotka voivat estää mahdollisuudet musiikkiharrastukseen. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota niin erilaisiin harrastusympäristöihin kuin koulunkin musiikinopetukseen ja pyritään luomaan katsaus asioihin, joita harrastusmahdollisuuksien toteutumisen esteenä on. Tutkimus pyrkii tuomaan perustellusti esille sen, miksi olisi tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus mieleiseensä harrastukseen, sillä tutkitusti harrastukset ovat usein keskeisessä asemassa lasten ja nuorten identiteetin kehitystä.
Koululla on velvollisuus tasavertaisten mahdollisuuksien luojana ja sen tulisi taata jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläiset mahdollisuudet oppiin ja oman identiteetin luomiseen. Koulumusiikinopetuksella on keskeinen rooli tasavertaisten musiikkikokemusten takaajana, sillä se voi olla jollekulle ensikosketus musisointiin. Koulu on myös yleissivistävänä ja kaikille ilmaisena laitoksena jokaiselle lapselle saavutettavissa taustasta riippumatta. Aihe on myös yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen taloudellisen eriarvoisuuden kasvaessa.
Tutkimuksen tuloksissa havaittiin harrastusten olevan merkityksellinen osa lapsen minäkuvan kehitystä. Kuitenkaan jokaisella lapsella ei ole mahdollisuutta musiikin harrastamiseen, sillä kustannukset voivat olla korkeat. Tämän seurauksena tutkimuksessa todetaankin koulun olevan keskeisessä roolissa musiikkikokemusten luojana. Tutkimuksessa todetaan myös haasteita, joita yhdenvertaisuuden saavuttamisen tiellä niin harrastuskentällä kuin koulumaailmassakin vielä on, sekä esitellään ratkaisuja ja mahdollisuuksia, joita eri tahot tarjoavat tai voisivat yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen tehdä.
Koululla on velvollisuus tasavertaisten mahdollisuuksien luojana ja sen tulisi taata jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläiset mahdollisuudet oppiin ja oman identiteetin luomiseen. Koulumusiikinopetuksella on keskeinen rooli tasavertaisten musiikkikokemusten takaajana, sillä se voi olla jollekulle ensikosketus musisointiin. Koulu on myös yleissivistävänä ja kaikille ilmaisena laitoksena jokaiselle lapselle saavutettavissa taustasta riippumatta. Aihe on myös yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen taloudellisen eriarvoisuuden kasvaessa.
Tutkimuksen tuloksissa havaittiin harrastusten olevan merkityksellinen osa lapsen minäkuvan kehitystä. Kuitenkaan jokaisella lapsella ei ole mahdollisuutta musiikin harrastamiseen, sillä kustannukset voivat olla korkeat. Tämän seurauksena tutkimuksessa todetaankin koulun olevan keskeisessä roolissa musiikkikokemusten luojana. Tutkimuksessa todetaan myös haasteita, joita yhdenvertaisuuden saavuttamisen tiellä niin harrastuskentällä kuin koulumaailmassakin vielä on, sekä esitellään ratkaisuja ja mahdollisuuksia, joita eri tahot tarjoavat tai voisivat yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen tehdä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]