STEAM-opetuksen vaikutukset 5.-6. luokan oppilaiden koettuun motivaatioon

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan STEAM-opetuksen (science, technology, engineering, arts & mathematics; tiede, teknologia, insinööritaidot, taito- ja taideaineet ja matematiikka) vaikutuksia 5.–6. luokan oppilaiden koettuun motivaatioon. Viime aikoina koulujärjestelmää on sekä kansainvälisesti, että suomalaisella tasolla kritisoitu siitä, ettei se nykyisellään vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia (European Commission, 2016). Yhtenä ratkaisuna edellä mainittuun ongelmaan on alettu kehittämään STEAM-opetusta. STEAM-opetuksen katsotaan kehittävän oppilaiden kriittisiä ajattelun taitoja, kykyä ratkaista ongelmia sekä toimia yhteistyöhön perustuvassa työskentely-ympäristössä (Education closet nd.). Edellä mainitut taidot ovat kaikki sellaisia, joita voidaan hyödyntää työelämässä alasta riippumatta.

Ajatusta STEAM:in ajankohtaisuudesta tukee Oulun yliopiston 2021 kehittämä STEAM sivuaine, sekä lukuisat uudet STEAM-yksiköt Oulun kaupungissa. Aiheesta on tehty jonkin verran kansainvälisiä tutkimuksia ja esittelemme niitä tutkielman teoriaosuudessa. Suomessa STEAM-opetuksen tutkimus on ollut sen suosiosta huolimatta vähäistä, joten koimme uuden ja ajankohtaisen tutkimustiedon tarpeelliseksi. Tutkimuksen painopiste on oppilaiden kokemuksissa STEAM-opetuksesta.

Tutkimuksessa teoreettisena viitekehyksenä toimii Ryanin ja Decin (2017) oppimismotivaatiota selittävä itsemääräämisteoria. Motivaatioteoria perustuu ajatukselle siitä, että halu oppia muodostuu, kun ihmisen kolme psykologista perustarvetta ovat tyydyttyneinä. Nämä perustarpeet ovat autonomian, kompetenssin eli pätevyyden ja kuuluvuuden tunteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen motivaatioskaalan rakenne on ja miten koettu motivaatio jakautuu, kun edellä mainittuja perustarpeita tarkastellaan erikseen. Aiempien kansainvälisten tutkimusten pohjalta muodostettiin hypoteesi, jonka mukaan STEAM-opetus tukee oppilaiden oppimismotivaatiota. Hypoteesia tukee ajatus siitä, että STEAM-opetuksen opetusmenetelmissä itsemääräämisteorian kolme perustarvetta ovat keskeisessä asemassa.

Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston keruu toteutettiin lähettämällä kyselylomake eri Oulun STEAM-yksiköihin. Vastaajat koostuivat 5.–6. luokan oppilaista. Kyselyyn vastanneita oppilaita oli yhteensä 147. Aineiston analyysiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa, jolla suoritettiin faktorianalyysi kahta eri menetelmää käyttäen. Faktorianalyysin lisäksi tarkasteltiin sijainti- ja hajontalukuja.

Motivaatioskaalan rakenteen analyysi tuki käsitystä siitä, että itsemääräämisteorian mukaiset kolme perustarvetta autonomia, kompetenssi ja kuuluvuus ovat motivaation keskeisiä ulottuvuuksia. Nämä kolme perustarvetta ovat tutkimukseen vastanneilla kohtalaisen tyydyttyneitä, jolloin motivaation syntyminen on mahdollista.