Puurakentamisen toimialan nykytila, riskit, lainsäädäntö ja tulevaisuuden näkymät

Abstract

Tiivistelmä

Tämä raportti on koostettu osana Euroopan Unionin osarahoittamaa (JTF-rahoitus) ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin toteuttamaa NOHEVA - Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiutta -hanketta. Tähän raporttiin on koottu tiiviisti puurakentamiseen vaikuttavaa lainsäädäntöä, poliittista ohjausta, toimialan standardeja sekä toimintaympäristön kuvausta. Raportti toimii pohjana hankkeessa myöhemmin tehtävälle puurakentamisen arvoketjun tavoitetilan määrittämiselle.

Kotimaisen puun jalostamisella on positiivinen vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen. Rakennusala on tuottanut 2010-luvulla noin kuusi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Rakentaminen ja rakennustuoteteollisuus työllistävät yhteensä noin 250 000 henkilöä. Rakennusala on pienyritysvaltainen ja suhdanneherkkä ala, jossa työllisten määrä vaihtelee suhdanteiden myötä. Puu- ja hybridirakentamisen ketju työllistää raaka-aineen tuottajia, metsäklusteria, puuta jalostavaa teollisuutta ja rakennusliikkeitä.

Puurakentaminen on yksi keino edistää kestävää kehitystä ja hillitä ilmastonmuutosta. Puurakentaminen on osa Euroopan Unionin vihreän siirtymän ohjelmaa Green Dealia, koska se voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Suomessa on rakennettu hieman alle 150 yli kaksikerroksista puukerrostaloa. Teollista puurakentamista edistäviä tekijöitä ovat puun positiiviset tuoteominaisuudet sekä tuoteinnovaatiot, jotka lisäävät rakentamisen tehokkuutta. Puurakentamisen yleistymistä hidastavia tekijöitä ovat toistaiseksi korkeammat rakennuskustannukset, tuotteen laatuun ja huoltotarpeisiin liittyvät ennakkoluulot sekä epäsuotuisat institutionaaliset käytännöt.

Rakentamisalaa on kritisoitu innovaatioiden puutteesta, vanhoillisuudesta ja riskien välttelystä. Rakennuttajat ovat merkittävässä roolissa edistämässä uusien kestävämpien rakentamisen ratkaisujen markkinoille pääsyä. Yritystasolla puurakentamisesta tarvitaan lisää myönteisiä kokemuksia sekä tietoutta puutalorakentamisesta ja purkujätteen kierrätyksestä. Puurakentamisella voisi saavuttaa monipuolisempaa arkkitehtuuria, sillä puun helppo työstettävyys mahdollistaa helpommin räätälöitäviä ratkaisuja ja yksityiskohtia, kuin nykyisessä betoniin perustuvassa kerrostalorakentamisessa.

Ilmastovaikutusten pienentyminen puumateriaalin käytön lisäämisellä ja tehostamisella tuo lisää kannustimia puurakentamisen poliittiseen, alueelliseen ja toimialan omaan taloudelliseen ohjaukseen. Kuntien näkökulmasta puu- ja hybridirakentamisen keskeisimmät hyödyt ovat aluetaloudellisten vaikutusten syntyminen, paikallisen raaka-aineen hyödyntäminen sekä puutuoteteollisuuden jalostusasteen nosto. Vuonna 2017 puurakentamisen osuus uudisrakennusten rakennustilavuudesta oli 43 % Pohjois-Pohjanmaalla ja 45 % Kainuussa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on ollut mukana useissa puurakentamiseen liittyvissä hankkeissa, kuten Puurakentamisen tiekartta 2030-hankkeessa. Alueen kunnat ovat myös aktiivisia puurakentamisen edistämisessä, ja puurakentaminen on osa muutamien alueen kuntien strategioita. Suomessa puurakentamisenkasvumahdollisuudet ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Puumateriaalien käyttöä voidaan lisätä julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.

Abstract

This report has been compiled as part of the NOHEVA project - "Low Carbon Crisis Resilience through Timber Construction and Tourism", funded in part by the European Union's JTF (Just Transition Fund) and implemented by the University of Oulu's Kerttu Saalasti Institute. It concisely gathers legislation, political guidance, industry standards, and environmental context impacting timber construction. The report serves as a foundation for defining the target state of the timber construction value chain in the project later on.

Domestic wood processing positively impacts Finland's economy and employment. In the 2010s, the construction sector contributed approximately six percent to Finland's gross domestic product, employing around 250,000 people. The sector, dominated by small businesses and sensitive to economic cycles, sees fluctuating employment figures. The wood and hybrid construction chain employs raw material producers, the forestry cluster, wood processing industries, and construction companies.

Timber construction is a means to promote sustainable development and mitigate climate change. It is part of the European Union's Green Deal, aiming to reduce greenhouse gas emissions and improve building energy efficiency. Finland has constructed nearly 150 multi-story wooden apartment buildings. Factors driving industrial timber construction include wood's positive properties and product innovations enhancing construction efficiency. However, its widespread adoption is hindered by higher building costs, misconceptions about product quality and maintenance needs, and unfavorable institutional practices.

The construction sector has been criticized for its lack of innovation, conservatism, and risk aversion. Project developers play a significant role in facilitating the market entry of more sustainable construction solutions. At the company level, more positive experiences and knowledge about wooden house construction and demolition waste recycling are needed. Timber construction could achieve more diverse architecture, as wood's easy workability allows for more customizable solutions and details than current multi-story construction.

Reducing climate impacts through increased and efficient use of wood material offers additional incentives for political, regional, and industry-specific economic steering in timber construction. From a municipal perspective, the primary benefits of wood and hybrid construction are the generation of regional economic impacts, the utilization of local raw materials, and the enhancement of the wood product industry's processing level. In 2017, timber construction accounted for 43% of new building volume in Northern Ostrobothnia and 45% in Kainuu. The Regional Council of Northern Ostrobothnia has participated in several timber construction projects, such as the Timber Construction Roadmap 2030. Local municipalities actively promote timber construction, which is part of several local strategies. In Finland, growth opportunities for timber construction lie primarily in multi-story and public construction, with potential increases in the use of wood materials in facade energy renovations, additional floors, and infill construction.