Luokanopettajien kokemuksia kompetenssistaan opettaa musiikkia esi- ja alkuopetuksessa
Salmela, Iitu (2024-01-24)
I. Salmela
24.01.2024
© 2024 Iitu Salmela. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202401241437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202401241437
Tiivistelmä
Musiikilla on erityinen voima vaikuttaa yksilön elämään positiivisesti. Useimmat tunnistavatkin musiikin ”arkipäiväisen”, voimaannuttavan vaikutuksen. Harvempi tulee kuitenkin ajatelleeksi sitä, kuinka merkittävä vaikutus musiikilla voi olla kasvavan lapsen aivoihin. Musiikista johtuvia positiivisia vaikutuksia on tutkittu paljon, ja tutkimukset osoittavatkin musiikilla olevan vaikutusta lapsen laaja-alaisen oppimiskyvyn edistymiseen kaikilla oppimisen ja kehityksen tasoilla. Niinpä motivoivan, innostavan ja ammattitaitoisen musiikinopetuksen merkitys etenkin alakoulun alaluokilla on suuri.
Luokanopettajakoulutuksesta valmistuu vuosittain Suomessa satoja opiskelijoita, joiden tutkintotodistus osoittaa pätevyyden alakoulussa opetettavien oppiaineiden opettamiseen. Valitettavasti osan valmistuvan kohdalla pätevyys voi joissain oppiaineissa jäädäkin siihen, paperille. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, kokeeko luokanopettaja pätevyyttä opettaa musiikkia esi- ja alkuopetuksessa, vai työskenteleekö kentällä opettajia, joiden koettu kompetenssi jää työn vaatimaa tarvetta alhaisemmaksi. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Kuinka esi- ja alkuopetuksessa toimivat luokanopettajat kokevat oman kyvykkyytensä musiikin opettamiseen? 2. Onko opettajan musiikillisella taustalla vaikutusta oman kompetenssin kokemiseen? ja 3. Mitä syitä musiikin opettamatta jättämiselle on?
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä kyselytutkimuksena kevään 2023 aikana. Aineiston määrällisten osuuksien analyysiin hyödynnettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä, avointen kysymysten analyysiin sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoituivat luokanopettajat tai luokanopettajaopiskelijat, joilla on kokemusta luokkien 0–2 opettamisesta. Sähköistä kyselylomaketta jaettiin sosiaalisessa mediassa. Tutkimukseen saatiin yhteensä 146 vastaajaa.
Tutkimukseen osallistuneista suurimmalla osalla oli taustalla jonkin asteista ohjattua musiikillista kokemusta tai harrastuneisuutta, musiikkiin liittyviä opintoja, aktiivista musiikkielämää tai jopa ammatteja. Vastaajajoukko oli siis ylipäätään hyvin positiivisesti musiikkiin suhtautuvaa. Tutkimustuloksina voidaankin todeta musiikinopettamisen koetun kompetenssin olevan suurimmalla osalla riittävän hyvää, jolloin myös musiikinopettaminen on mieluista. Osalla vastaajista ei kuitenkaan ollut opintoja edeltävää musiikillista harrastuneisuutta. Tällöin koettu kompetenssi jäi riittävää tasoa alhaisemmaksi ja musiikin opettaminen koettiin epämieluisaksi ja haastavaksi. Suuri osa musiikkia opettamattomista antoi opettamatta jättämisen syyksi oman epävarmuutensa joko musiikin opettamista tai omaa musiikillista osaamista kohtaan. Suurin osa heistä oli sitä mieltä, ettei koulutus antanut riittäviä valmiuksia musiikin opettamiseen.
Luokanopettajakoulutuksesta valmistuu vuosittain Suomessa satoja opiskelijoita, joiden tutkintotodistus osoittaa pätevyyden alakoulussa opetettavien oppiaineiden opettamiseen. Valitettavasti osan valmistuvan kohdalla pätevyys voi joissain oppiaineissa jäädäkin siihen, paperille. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, kokeeko luokanopettaja pätevyyttä opettaa musiikkia esi- ja alkuopetuksessa, vai työskenteleekö kentällä opettajia, joiden koettu kompetenssi jää työn vaatimaa tarvetta alhaisemmaksi. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Kuinka esi- ja alkuopetuksessa toimivat luokanopettajat kokevat oman kyvykkyytensä musiikin opettamiseen? 2. Onko opettajan musiikillisella taustalla vaikutusta oman kompetenssin kokemiseen? ja 3. Mitä syitä musiikin opettamatta jättämiselle on?
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä kyselytutkimuksena kevään 2023 aikana. Aineiston määrällisten osuuksien analyysiin hyödynnettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä, avointen kysymysten analyysiin sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoituivat luokanopettajat tai luokanopettajaopiskelijat, joilla on kokemusta luokkien 0–2 opettamisesta. Sähköistä kyselylomaketta jaettiin sosiaalisessa mediassa. Tutkimukseen saatiin yhteensä 146 vastaajaa.
Tutkimukseen osallistuneista suurimmalla osalla oli taustalla jonkin asteista ohjattua musiikillista kokemusta tai harrastuneisuutta, musiikkiin liittyviä opintoja, aktiivista musiikkielämää tai jopa ammatteja. Vastaajajoukko oli siis ylipäätään hyvin positiivisesti musiikkiin suhtautuvaa. Tutkimustuloksina voidaankin todeta musiikinopettamisen koetun kompetenssin olevan suurimmalla osalla riittävän hyvää, jolloin myös musiikinopettaminen on mieluista. Osalla vastaajista ei kuitenkaan ollut opintoja edeltävää musiikillista harrastuneisuutta. Tällöin koettu kompetenssi jäi riittävää tasoa alhaisemmaksi ja musiikin opettaminen koettiin epämieluisaksi ja haastavaksi. Suuri osa musiikkia opettamattomista antoi opettamatta jättämisen syyksi oman epävarmuutensa joko musiikin opettamista tai omaa musiikillista osaamista kohtaan. Suurin osa heistä oli sitä mieltä, ettei koulutus antanut riittäviä valmiuksia musiikin opettamiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/