Opettajien kokemuksia toiminnallisesta opetuksesta lukiossa
Vänttilä, Venla; Siirtola, Milla (2024-01-16)
Vänttilä, Venla
Siirtola, Milla
V. Vänttilä; M. Siirtola
16.01.2024
© 2024 Venla Vänttilä, Milla Siirtola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202401161270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202401161270
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden määrä vähenee iän myötä ja etenkin nuoret liikkuvat liian vähän. Lukioikäisten passiivisuus on viime vuosina lisääntynyt ja fyysinen aktiivisuus puolestaan vähentynyt. Toiminnallisella oppimisella voi olla merkittävä vaikutus lukiolaisten fyysisen kokonaisaktiivisuuden kasvattamisessa. Tässä laadullisin menetelmin toteutetussa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lukio-opettajien myönteisiä kokemuksia sekä koettuja haasteita toiminnallisesta opetuksesta.
Tutkimusaineisto kerättiin Liikkuvat oppitunnit lukiossa -kehittämishankkeen koulutustapahtumassa vuonna 2022. Haastatteluihin osallistui 11 lukio-opettajaa, joista yksi oli mies ja loput naisia. Lukio-opettajat olivat etukäteen lupautuneet kehittämään ja kokeilemaan opetuksessaan liikkumista tai liikettä integroivia oppimistehtäviä edellisen ja sen hetkisen lukuvuoden aikana. Aineisto muodostui kolmesta nauhoitetusta haastattelusta, jotka kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulokset osoittivat, että lukio-opettajilla oli useita myönteisiä kokemuksia toiminnallisista oppimistehtävistä, jotka vaikuttivat positiivisesti erityisesti opiskelijoihin. Opettajien kokemuksien mukaan toiminnallinen opetus lisäsi lukio-opiskelijoiden emotionaalista, kognitiivista ja toiminnallista kiinnittymistä. Opettajat kokivat, että toiminnalliset oppimistehtävät edistivät keskittymistä ja tehostivat oppimista. Opettajien näkökulmasta opiskelijat myös kokivat toiminnalliset tehtävät ja työskentelytapojen vaihtelevuuden mielekkäänä. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat osallistuivat toiminnallisuuden myötä tehtäviin aktiivisemmin ja olivat tavallista enemmän vuorovaikutuksessa keskenään. Toiminnallisissa tehtävissä koetut haasteet puolestaan vaikuttivat pääosin opettajan työnkuvaan. Opettajan työmäärä kasvoi suunnittelu- ja val-mistelutehtävien lisääntymisen sekä oppitunnin organisoinnin tehostamisen myötä. Lisäksi ulkoiset tekijät, kuten tilojen puute, teknologiset haasteet ja suuret ryhmäkoot haastoivat toiminnallisen opetuksen toteuttamista lukiossa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajien kokemuksien mukaan toiminnallisilla tehtävillä voidaan edistää lukiolaisten motivaatiota, viihtymistä ja oppimista opiskelupäivän aikana. Lisäksi toiminnallisuudella voidaan vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden opiskelupäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Opettajat kokevat, että toiminnallisen opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen on kuitenkin haastavaa ja työlästä. Tutkimusta toiminnallisesta oppimisesta toisen asteen koulutuksessa tarvitaan lisää.
Tutkimusaineisto kerättiin Liikkuvat oppitunnit lukiossa -kehittämishankkeen koulutustapahtumassa vuonna 2022. Haastatteluihin osallistui 11 lukio-opettajaa, joista yksi oli mies ja loput naisia. Lukio-opettajat olivat etukäteen lupautuneet kehittämään ja kokeilemaan opetuksessaan liikkumista tai liikettä integroivia oppimistehtäviä edellisen ja sen hetkisen lukuvuoden aikana. Aineisto muodostui kolmesta nauhoitetusta haastattelusta, jotka kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulokset osoittivat, että lukio-opettajilla oli useita myönteisiä kokemuksia toiminnallisista oppimistehtävistä, jotka vaikuttivat positiivisesti erityisesti opiskelijoihin. Opettajien kokemuksien mukaan toiminnallinen opetus lisäsi lukio-opiskelijoiden emotionaalista, kognitiivista ja toiminnallista kiinnittymistä. Opettajat kokivat, että toiminnalliset oppimistehtävät edistivät keskittymistä ja tehostivat oppimista. Opettajien näkökulmasta opiskelijat myös kokivat toiminnalliset tehtävät ja työskentelytapojen vaihtelevuuden mielekkäänä. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat osallistuivat toiminnallisuuden myötä tehtäviin aktiivisemmin ja olivat tavallista enemmän vuorovaikutuksessa keskenään. Toiminnallisissa tehtävissä koetut haasteet puolestaan vaikuttivat pääosin opettajan työnkuvaan. Opettajan työmäärä kasvoi suunnittelu- ja val-mistelutehtävien lisääntymisen sekä oppitunnin organisoinnin tehostamisen myötä. Lisäksi ulkoiset tekijät, kuten tilojen puute, teknologiset haasteet ja suuret ryhmäkoot haastoivat toiminnallisen opetuksen toteuttamista lukiossa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajien kokemuksien mukaan toiminnallisilla tehtävillä voidaan edistää lukiolaisten motivaatiota, viihtymistä ja oppimista opiskelupäivän aikana. Lisäksi toiminnallisuudella voidaan vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden opiskelupäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Opettajat kokevat, että toiminnallisen opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen on kuitenkin haastavaa ja työlästä. Tutkimusta toiminnallisesta oppimisesta toisen asteen koulutuksessa tarvitaan lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]