Lukiolaisten kokemuksia lukioiden oppituntien aikaisesta liikkumisesta

Abstract

Säännöllisellä liikkumisella ja riittävällä paikallaanolon tauottamisella on useita myönteisiä terveysvaikutuksia. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten perusteella kuitenkin vain harva lukio-opiskelija liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Samanaikaisesti lukiolaiset ovat valtaosan hereilläoloajastaan paikoillaan. Suurin osa paikallaanolosta kertyy opiskelupäivän aikana. Lukioiden tulisi tarjota mahdollisuuksia nuorten pitkäjaksoisen istumisen tauottamiseksi ja tukea opiskelijoiden liikkumista erityisesti oppituntien aikana. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, kuinka monena päivänä lukiolaiset liikkuvat viikon aikana, ja kuinka usein he osallistuvat aktivointimenetelmiin oppitunneilla. Tutkielmassa tarkasteltuja aktivointimenetelmiä olivat toiminnallinen opetus, taukoliikunta ja seisomatyöskentely.

Tämän pro gradu -tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2021 sähköisillä kyselylomakkeilla osana Liikkuva opiskelu Oulu -hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää lukioihin liikunnallista toimintakulttuuria tukevia menetelmiä. Tutkimusaineisto (n = 1516) koostui kymmenen Oulun kaupungin lukion opiskelijoiden kyselylomakkeiden vastauksista. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisilla aineiston analyysimenetelmillä. Tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin parametrittomien testien avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, etteivät lukiolaiset liiku riittävästi, ja aktivointimenetelmiin osallistuminen oppitunneilla on vähäistä. Vain reilu viidesosa lukiolaisista liikkui liikkumissuositusten mukaisesti vähintään tunnin viikon jokaisena päivänä. Liikkumismäärän osalta havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolen ja opiskeluvuoden mukaan. Miehet liikkuivat naisia enemmän ja lukiolaisten liikkumisen määrä väheni ensimmäisen ja kolmannen vuoden välillä. Oppitunnin aikaisista aktivointimenetelmistä lukiolaiset osallistuivat eniten taukoliikuntaan ja vähiten seisomatyöskentelyyn. Osallistuminen oli runsainta ensimmäisenä opiskeluvuotena ja vähäisintä kolmantena opiskeluvuotena jokaisen aktivointimenetelmän kohdalla.

Tutkimus tarjosi lisää tietoa lukiolaisten liikkumisesta ja oppitunnin aikaisten aktivointimenetelmien määristä. Tutkimuksen mukaan lukiot eivät näytä vahvistavan opiskelijoiden liikkumista, sillä sekä liikkumismäärä että aktivointimenetelmiin osallistuminen vähenevät ensimmäisen ja kolmannen opiskeluvuoden välillä. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia istumiseen kuluvan ajan määrää lukioiden oppitunneilla, joilla hyödynnetään erilaisia aktivointimenetelmiä. Tämän tiedon avulla voitaisiin panostaa niihin menetelmiin, jotka tehokkaimmin vähentäisivät istumisaikaa oppitunneilla lukioissa. Lisäksi lukioissa tulisi yhdenmukaistaa aktivointimenetelmiin liittyviä käytäntöjä sekä tarjota opettajille menetelmien hyödyntämiseen liittyviä materiaaleja ja mahdollisuuksia lisäkouluttautumiselle työuran aikana.