Häädetkeidas-nimen etymologiaa

Abstract

Johdanto

Karvian ja Parkanon kuntien rajamaastossa sijaitsee Häädetkeidas-niminen laaja suoalue. Se on jonkin verran tunnettu valtakunnallisestikin, ainakin luontoharrastajien keskuudessa, koska se on huomattava luonnonpuisto ja kuuluu Natura 2000 -kohteisiin. Se on perustettu vuonna 1956 ja on laajuudeltaan noin 506 hehtaaria. Ympäristöineen se muodostaa arvokkaan keidas- ja rämesoiden sekä luonnonmetsien kokonaisuuden, jonka kasvillisuus ja linnusto on runsasta. Siellä tavataan esimerkiksi alueellisesti harvinainen kaarlenvaltikka (pedicularis sceptrum-carolinum). Alueella on myös yksi muinaisjäännös, kehämäinen kivilatomus. (Ymparisto. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu; ks. myös Paasio 1935: 3–5.)

Häädetkeitaan lisäksi samaan Häädet-alkuisten paikannimien rypääseen kuuluu kolme nimeä: Häädetkeitaan eteläpuolella sijaitsee Häädetjärvi, joka on noin kaksi kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 300 metriä leveä järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kyrösjärven reitin latvavesiin. Järven rannalla on samanniminen talo, ja Häädetjärvi on esiintynyt myös sukunimenä, mutta Väestörekisterikeskuksen mukaan nimellä ei nykyään ole enää kantajia. Nimiarkiston tietojen mukaan (NA 1970) Häädetkeitaan toinen nimi on Häädetmaa. Häädetkeitaan lounaiskulmalla sijaitsee vielä Häädetkangas. (Ks. kartta 1.)

Häädet-nimien ryväs on uniikki; muualla kielialueellamme häädet-alkuisia nimiä ei esiinny. Erikoinen häädet-määriteosa on Suomalaisessa paikannimikirjassa yhdistetty häätää-verbiin (SPK s.v. Häädetkeidas), mutta tässä esitän vaihtoehtoisen tulkinnan. Keskityn tässä lyhyessä havaintoartikkelissa tarkastelemaan erikoisen Häädetkeidas-nimen sekä määrite- että perusosan etymologiaa ja asemaa paikannimistössämme.