Sjögrenin oireyhtymä
Palanne, Kiia (2023-12-27)
K. Palanne
27.12.2023
© 2023 Kiia Palanne. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312274029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312274029
Tiivistelmä
Sjögrenin oireyhtymä on reumasairauksiin kuuluva autoimmuunisairaus, jonka voi jakaa kahteen eri luokkaan: primaarinen ja sekundaarinen. Primaarinen Sjögren tauti kehittyy itsenäisenä. Sekundaarisen Sjögrenin käsittely rajattiin pois tästä tutkielmasta.
Suurin osa tautia sairastavista on keski-ikäisiä naisia, mutta Sjögreniin voi sairastua myös lapset ja vanhukset. Maantieteellisiä eroavuuksia on vaikea verrata keskenään, koska maailmalla on käytössä erilaisia diagnostisia kriteereitä.
Sjögrenin oireyhtymän perinnöllisyyttä on tutkittu genetiikan ja epigenetiikan avulla. Tärkeimpiä geneettisiä tekijöitä ovat HLA-, IRF5- ja STAT4-geenit. Epigenetiikassa DNA-metylaation, histonien modifikaation ja ncRNA:iden sitoutuminen vaikuttavat Sjögrenin syntyyn. Ympäristötekijöistä tärkeimmät ovat virusten ja bakteerien aiheuttamat infektiot. Eppstein-Barrin viruksen aiheuttamaa infektiota on tutkittu eniten Sjögrenin synnyn aiheuttajana.
Anti-Ro/SSA- ja anti-LA/SSB-autovasta-aineet ovat Sjögrenin oireyhtymän immunologiset merkkiaineet. Yhden keskeisimmistä tapahtumista Sjögrenin oireyhtymässä ajatellaan olevan epiteelisolujen lisääntynyt apoptoosi, ja siihen liittyvä sylkirauhasten lymfosyyttinen infiltraatio ja autovasta-aineiden SSA ja SSB tuotanto.
Monipuolisen fenotyypin omaava Sjögrenin oireyhtymä ilmenee erityisesti avoeritteisissä rauhasissa. Sylki- ja kyynelrauhasten kuivuminen ovat monesti ensimmäisiä oireita ja tärkeimpiä merkkejä diagnoosissa. Diagnoosi tehdään autovasta-aineiden, tutkitusti alentuneen syljen tai kyynelten erityksen ja koepalan avulla perusteella. Tautia voidaan hoitaa pienellä annoksella kortisonivalmistetta, hydroksiklorokiinillä ja solunsalpaajilla.
Taudin synnystä tai kehityksestä ei vielä tiedetä paljoa. Tautia tutkitaan jatkuvasti lisää, jotta sitä ymmärrettäisiin paremmin.
Suurin osa tautia sairastavista on keski-ikäisiä naisia, mutta Sjögreniin voi sairastua myös lapset ja vanhukset. Maantieteellisiä eroavuuksia on vaikea verrata keskenään, koska maailmalla on käytössä erilaisia diagnostisia kriteereitä.
Sjögrenin oireyhtymän perinnöllisyyttä on tutkittu genetiikan ja epigenetiikan avulla. Tärkeimpiä geneettisiä tekijöitä ovat HLA-, IRF5- ja STAT4-geenit. Epigenetiikassa DNA-metylaation, histonien modifikaation ja ncRNA:iden sitoutuminen vaikuttavat Sjögrenin syntyyn. Ympäristötekijöistä tärkeimmät ovat virusten ja bakteerien aiheuttamat infektiot. Eppstein-Barrin viruksen aiheuttamaa infektiota on tutkittu eniten Sjögrenin synnyn aiheuttajana.
Anti-Ro/SSA- ja anti-LA/SSB-autovasta-aineet ovat Sjögrenin oireyhtymän immunologiset merkkiaineet. Yhden keskeisimmistä tapahtumista Sjögrenin oireyhtymässä ajatellaan olevan epiteelisolujen lisääntynyt apoptoosi, ja siihen liittyvä sylkirauhasten lymfosyyttinen infiltraatio ja autovasta-aineiden SSA ja SSB tuotanto.
Monipuolisen fenotyypin omaava Sjögrenin oireyhtymä ilmenee erityisesti avoeritteisissä rauhasissa. Sylki- ja kyynelrauhasten kuivuminen ovat monesti ensimmäisiä oireita ja tärkeimpiä merkkejä diagnoosissa. Diagnoosi tehdään autovasta-aineiden, tutkitusti alentuneen syljen tai kyynelten erityksen ja koepalan avulla perusteella. Tautia voidaan hoitaa pienellä annoksella kortisonivalmistetta, hydroksiklorokiinillä ja solunsalpaajilla.
Taudin synnystä tai kehityksestä ei vielä tiedetä paljoa. Tautia tutkitaan jatkuvasti lisää, jotta sitä ymmärrettäisiin paremmin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37205]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/