Musiikinopettajan käsityksiä vokaalisesta minäkuvasta ja kompetenssista sekä haasteista opettaa laulua ja äänenkäyttöä yläkoulussa ja lukiossa

Abstract

Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, kuinka musiikinopettajien käsitys heidän kokemastaan kompetenssista sekä vokaalisesta minäkuvasta vaikuttivat heidän työnsä suunnitteluun, sisältöihin ja tavoitteisiin yläkoulun ja lukion musiikinopetuksessa. Selvitimme tutkimuksessamme myös musiikinopetuksen haasteita, sekä niiden syitä ja vaikutusta laulamisen asemaan koulussa.

Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys koostuu äänenkäytön fysiologiasta, musiikinopettajan ammattitaidon, koulutuksen sekä vokaalisen minäkuvan ja kompetenssin tarkastelusta. Avaamme myös historiallista taustaa laulamiseen koulussa ja opetussuunnitelmien sisältöjä äänenkäyttöön ja laulamiseen liittyen.

Tutkimuksemme on laadullinen. Tutkimusaineistomme keskittyy laajalti opettajien omiin kokemuksiin ja käsityksiin, ja siitä syystä tarkastelemme keräämäämme aineistoa fenomenografisesta näkökulmasta. Fenomenografian voi mieltää tapana kuvailla ja analysoida ihmisten erilaisia käsityksiä ilmiöistä ja niiden ymmärtämisestä. Tutkimuksemme aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka mahdollisti vapaamman keskustelun haastattelukysymystemme ympärillä. Käytimme teemahaastattelujemme tukena myös aiemmin tekemäämme pilotointikyselyä.

Tutkimustulostemme pohjalta löydökset voisi tiivistää siten, että musiikinopettajan kompetenssi äänenkäytön ja laulun opettajana on yleisesti ottaen koettu hyvänä. Laulutekniikan ja fysiologian opettaminen koettiin haastavaksi ja jopa tarpeettomaksi. Suurimpana haasteena nousi esiin opiskelijoiden motivaatio, laulukulttuurin muutos sekä sosiaaliset paineet. Tuloksista kävi myös ilmi, että opiskelijat laulavat melko vähän, ja fokus on siirtynyt vahvemmin esimerkiksi bändisoitinten soittamiseen.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että vastaajan käymällä musiikkikasvatuksen koulutuksella ei juurikaan ollut vaikutusta laulamiseen ja äänenkäyttöön liittyviin käsityksiin ja kompetenssiin. Sen sijaan musiikinopettajien kompetenssi ja vahvempi vokaalinen minäkuva oli suurimmaksi osaksi peräisin esimerkiksi omasta harrastuneisuudesta tai kiinnostuksesta äänenkäyttöä ja laulamista kohtaan. Lisäkouluttautuminen koettiin tutkimusten perusteella tarpeelliseksi, mikäli halusi tuoda äänenkäytön ja laulamisen sisältöjä monipuolisemmin osaksi omaa opetusta.