Ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisten sisävesien ravintoverkkoihin ja biologiseen monimuotoisuuteen

Abstract

Ilmastonmuutos on suurin arktisen alueen ympäristöä uhkaava tekijä. Ympäristön muutoksilla on monia vaikutuksia alueen eliöstöön ja alkuperäiskansojen elinoloihin. Tutkimalla eliöiden runsauden muutoksia yhdessä ravintoverkkomuutosten kanssa voidaan arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta vielä suhteellisen koskemattomaan arktiseen alueeseen.

Ilmastonmuutoksen seurauksena sisävesien kemiallinen tila muuttuu ikiroudan sulaessa, veden lämpötila nousee, jääpeitteessä ja vesitaseessa havaitaan muutoksia ja kasvillisuus runsastuu. Nämä muutokset vähäravinteisissa sisävesissä vaikuttavat vesistöjen eliöihin ja suhteellisen lyhyihin ravintoverkkoihin. Kasviplanktonin määrän arvioidaan nousevan lämpötilan nousun takia. Lisäksi ravinteiden runsastuminen vesistöissä suosii meso-eutrofisia piilevätaksoneita Merkittävin eläinplanktonin kokojakaumaa säätelevä tekijä on ravinto. Lisäksi kokojakaumaa säätelee kalojen saalistuskäyttäytyminen. Lämpötilan nousulla on merkittävin vaikutus selkärangattomien pohjaeläinten runsauteen. Kalojen monimuotoisuuteen lämpötilalla ei puolestaan ole suoraa yhteyttä, vaikka se rajoittaakin kalojen levinneisyyttä. Sen sijaan suurempi merkitys kalalajien levinneisyyteen on jäätiköitymisellä ja ympäristöhistorialla. Ravinteiden lisääntyminen arktisissa sisävesissä johtaa nopeasti kasvavien hajottajasienten runsastumiseen. Eliöiden monimuotoisuuden muutokset vaikuttavat ravintoverkkojen dynamiikan lisäksi alkuperäiskansojen elinkeinoon.

Ilmastonmuutoksen seurauksena lajien nettomäärän uskotaan nousevan, vaikka tulevaisuudessa tullaan menettämään monia ainutlaatuisia arktisia lajeja. Lisäksi suurena uhkana on, että ilmaston lämmetessä maaperästä voisi vapautua ilmakehään maapalloa yhä lämmittäviä kasvihuonekaasuja, jolloin ilmastonmuutoksen torjunnasta voisi tulla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Arktista aluetta, sen lajeja ja alkuperäiskansoja tulee suojella ilmastonmuutoksen uhilta. Erityisen tärkeässä asemassa ovat kansainväliset sopimukset luonnon suojelemiseksi sekä Arktinen neuvosto. Lisäksi yksittäiset toimijat voivat torjua ilmastonmuutosta suosimalla esimerkiksi kestävää kehitystä.

Ilmastonmuutoksen kaikkia mahdollisia seurauksia ei vielä osata ennustaa, minkä takia lajien seuranta on tärkeää. Lajien monimuotoisuuden seurannalla voidaan ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktiseen alueeseen. Seuranta on kuitenkin vielä toistaiseksi vähäistä ja lyhytkestoista. Lisäksi seurannan toteuttamisessa on vaihtelua eri valtioiden välillä, mikä vaikeuttaa seurantaa entisestään.