Suomalaisen musiikinopettajuuden itserepresentaatiot sosiaalisessa mediassa
Pöntinen, Selma (2023-12-19)
S. Pöntinen
19.12.2023
© 2023 Selma Pöntinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312193955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312193955
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee sitä, millaisena suomalainen musiikinopettajuus näyttäytyy sosiaalisessa mediassa, erityisesti Instagram-sovelluksessa. Teoreettinen viitekehys koostuu opettajuuden, representaation ja sosiaalisen median käsitteiden avaamisesta. Sosiaalisen median historian avaamisen kautta pyrkimyksenä on ymmärtää sosiaalisen median merkityksellinen rooli osana nyky-yhteiskuntaamme. Representaation käsitettä on tässä tutkimuksessa oleellista tarkastella sekä itserepresentaation, että sosiaalisen representaation näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto on kerätty suoraan sosiaalisen median ytimestä, Instagram-sovelluksesta syksyn 2023 aikana. Analyysimenetelmäksi tässä tutkimuksessa valikoitui analyyttiseen diskurssianalyysiin perustuva representaatioanalyysi, jossa hyödynsin Kimmo Mäkilän (2007) väitöskirjaansa varten luomaa kolmen tason representaatioanalyysia. Aineiston tarkasteluun valitsin metodiksi lähiluvun, jonka avulla oli mahdollista päästä käsiksi Instagram-päivitysten ytimeen.
Analyysin myötä löydetyt tutkimustulokset on tiivistettävissä siten, että suomalainen musiikinopettajuus näyttäytyy sosiaalisessa mediassa moniosaajien ammattina, jota toteutetaan monipuolisesti ja jossa opettajat kokevat viihtyvänsä. Aineiston mukaan suomalaiset musiikinopettajat saavat työssään onnistumisen kokemuksia ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. Parhaita asioita heidän mielestään työssä ovat kollegat, oppilaat ja yhteistyö koulun ja muiden toimijoiden välillä. Myös haasteet oli aineistossa kuorrutettu positiivisuudella ja ”vaikeuksien kautta voittoon” -tyyppisellä narratiivilla. Tämän lisäksi suomalainen musiikinopettajuus ei tämän aineiston valossa näyttäydy monimuotoisena, vaan aineisto tukee aiempia havaintoja pääasiallisesta stereotyyppisestä opettajatyypistä.
Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto on kerätty suoraan sosiaalisen median ytimestä, Instagram-sovelluksesta syksyn 2023 aikana. Analyysimenetelmäksi tässä tutkimuksessa valikoitui analyyttiseen diskurssianalyysiin perustuva representaatioanalyysi, jossa hyödynsin Kimmo Mäkilän (2007) väitöskirjaansa varten luomaa kolmen tason representaatioanalyysia. Aineiston tarkasteluun valitsin metodiksi lähiluvun, jonka avulla oli mahdollista päästä käsiksi Instagram-päivitysten ytimeen.
Analyysin myötä löydetyt tutkimustulokset on tiivistettävissä siten, että suomalainen musiikinopettajuus näyttäytyy sosiaalisessa mediassa moniosaajien ammattina, jota toteutetaan monipuolisesti ja jossa opettajat kokevat viihtyvänsä. Aineiston mukaan suomalaiset musiikinopettajat saavat työssään onnistumisen kokemuksia ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. Parhaita asioita heidän mielestään työssä ovat kollegat, oppilaat ja yhteistyö koulun ja muiden toimijoiden välillä. Myös haasteet oli aineistossa kuorrutettu positiivisuudella ja ”vaikeuksien kautta voittoon” -tyyppisellä narratiivilla. Tämän lisäksi suomalainen musiikinopettajuus ei tämän aineiston valossa näyttäydy monimuotoisena, vaan aineisto tukee aiempia havaintoja pääasiallisesta stereotyyppisestä opettajatyypistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37744]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/