Tylsää! Lauri Lohikäärme luovuutta etsimässä : luovuus ja sen ilmeminen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun suunnitelman perusteissa
Ala-Kortesmaa, Antti; Harjajärvi, Miia (2023-12-16)
Ala-Kortesmaa, Antti
Harjajärvi, Miia
A. Ala-Kortesmaa; M. Harjajärvi
16.12.2023
© 2023 Antti Ala-Kortesmaa, Miia Harjajärvi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312163879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312163879
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman aiheena on luovuus ja sen ilmeneminen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun suunnitelman perusteissa (2021). Tässä parityönä toteutetussa laadullisessa tutkielmassa luovuutta tarkastellaan tutkijatriangulaation avulla moniulotteisena ilmiönä. Luovuutta on pyritty hahmottamaan teorian kautta, ja siitä muodostunutta käsitystä peilataan kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun suunnitelman perusteisiin. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Kuinka luovuus ilmenee kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun suunnitelman perusteissa? 2) Millaisena varhaiskasvatuksellisena ilmiönä luovuus näyttäytyy teoriasta muodostuneen käsityksen valossa? Koemme, että tutkielmallamme saamme aikaan tietoa, jota kasvattaja voi hyödyntää sekä varhaiskasvatuksessa, että esiopetuksessa.
Kaksivuotisen esiopetuksen suunnitelman perusteiden, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja esiopetussuunnitelman perusteiden keskeisen käsityksen mukaan luovan ja kriittisen ajattelun pohja luodaan varhaiskasvatuksessa. Tutkielmamme tuo esille näkemyksen siitä miksi luo-vuus, ja sen ohella luova ja kriittinen ajattelu nähdään merkityksellisinä kasvatuksessa. Tutkielman pääpaino on selventää tunnettujen teoreetikoiden avulla luovuutta moniulotteisena käsitteenä samalla nostaen luovuudesta esiin varhaiskasvatuksessa huomioitavia elementtejä. Tässä tutkielmassa pitäydytään sellaisissa tekijöissä, joihin varhaiskasvattaja voi tukeutua tuntematta var-sinaisesti luovuuspedagogisia menetelmiä tai tuntematta itseään erityisesti luovaksi persoonaksi.
Tässä tutkielmassa luovuus nähdään jokaiselle kuuluvana oikeutena ja samalla taitona, johon yhteiskunta velvoittaa ja jota elämänkulussa edellytetään. Luovuutta tukevat kokemukset ja elämykset, jotka toimivat leikin ja mielikuvituksen rakennusaineina. Sisäinen motivaatio, kokeile-minen, ympäristön merkityksellinen palaute, osallistava ja yksilöllisyyden hyväksyvä kulttuuri kannattelevat luovuutta. Tämän tutkielman perusteella lapsella on oikeus luovaan omaperäisyyteen ja omista ideoista nouseviin prosesseihin ja niiden arviointiin. Tukea luovuuden kehittymiseen tulee antaa myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana, huolimatta siitä onko lapsen luovuutta lähtökohtaisesti tunnistettu vai ei. Tämän tutkielman valossa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun suunnitelman perusteet näyttää ilmentävän ja tukevan luovuutta, ainakin lähtökohtaisesti suunnitelman tasolla. Varhaiskasvatuksellinen luovuus nähdään lapsesta itsestään ja hänen mielenkiinnonkohteistaan sekä saamistaan kokemuksista nousevana, kehittyvänä ja suojeltavana. Luovuuteen voi ohjata oikeanlaisella vuorovaikutuksella, kannustaen, kysyen ja kysymyksiin vastaten.
Kaksivuotisen esiopetuksen suunnitelman perusteiden, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja esiopetussuunnitelman perusteiden keskeisen käsityksen mukaan luovan ja kriittisen ajattelun pohja luodaan varhaiskasvatuksessa. Tutkielmamme tuo esille näkemyksen siitä miksi luo-vuus, ja sen ohella luova ja kriittinen ajattelu nähdään merkityksellisinä kasvatuksessa. Tutkielman pääpaino on selventää tunnettujen teoreetikoiden avulla luovuutta moniulotteisena käsitteenä samalla nostaen luovuudesta esiin varhaiskasvatuksessa huomioitavia elementtejä. Tässä tutkielmassa pitäydytään sellaisissa tekijöissä, joihin varhaiskasvattaja voi tukeutua tuntematta var-sinaisesti luovuuspedagogisia menetelmiä tai tuntematta itseään erityisesti luovaksi persoonaksi.
Tässä tutkielmassa luovuus nähdään jokaiselle kuuluvana oikeutena ja samalla taitona, johon yhteiskunta velvoittaa ja jota elämänkulussa edellytetään. Luovuutta tukevat kokemukset ja elämykset, jotka toimivat leikin ja mielikuvituksen rakennusaineina. Sisäinen motivaatio, kokeile-minen, ympäristön merkityksellinen palaute, osallistava ja yksilöllisyyden hyväksyvä kulttuuri kannattelevat luovuutta. Tämän tutkielman perusteella lapsella on oikeus luovaan omaperäisyyteen ja omista ideoista nouseviin prosesseihin ja niiden arviointiin. Tukea luovuuden kehittymiseen tulee antaa myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana, huolimatta siitä onko lapsen luovuutta lähtökohtaisesti tunnistettu vai ei. Tämän tutkielman valossa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun suunnitelman perusteet näyttää ilmentävän ja tukevan luovuutta, ainakin lähtökohtaisesti suunnitelman tasolla. Varhaiskasvatuksellinen luovuus nähdään lapsesta itsestään ja hänen mielenkiinnonkohteistaan sekä saamistaan kokemuksista nousevana, kehittyvänä ja suojeltavana. Luovuuteen voi ohjata oikeanlaisella vuorovaikutuksella, kannustaen, kysyen ja kysymyksiin vastaten.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38705]