COVID-19-pandemian vaikutukset terveysalan opiskelijoiden masennukseen
Ruotsalainen, Juliana (2023-12-15)
Ruotsalainen, Juliana
J. Ruotsalainen
15.12.2023
© 2023, Juliana Ruotsalainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312153846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312153846
Tiivistelmä
Masennuksen esiintyvyys globaalisti on noin 5–6 prosenttia, ja masennusta esiintyy etenkin nuorella väestöllä. Korkeakouluopiskelijoista noin kolmasosalla ja terveysalan ammattilaisista noin 15–30 prosentilla on masennus. Osalla väestöstä mielenterveys on heikentynyt merkittävästi pandemian aikana.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata COVID-19-pandemian vaikutuksia terveysalan opiskelijoiden masennukseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa opiskelijoiden terveydenhuoltoa ja mielenterveyttä tukevia palveluita järjestäville tahoille sekä terveysalan koulutuksen järjestäjille, jotta opiskelijoiden mielenterveys huomioitaisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto haettiin keväällä 2023 neljästä tietokannasta. Käytettyjä tietokantoja olivat CINAHL, Medic, PubMed ja Scopus. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kymmenen vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin narratiivista synteesiä.
Tutkielman tulosten perusteella COVID-19-pandemialla on ollut merkittävä vaikutus terveysalan opiskelijoiden masennukseen lisäten masennuksen yleisyyttä ja sen vakavuutta. Terveysalan opiskelijoilla masennuksen yleisyys pandemian aikana vaihteli 27,6 prosentin ja 90,9 prosentin välillä. Enemmän masennusoireita oli etenkin opiskelijoilla, jotka olivat olleet kontaktissa tartunnan saaneisiin potilaisiin. Masennuksen lisääntymisen taustalla olevia pandemiaan liittyviä tekijöitä terveysalan opiskelijoilla olivat riski COVID-19-tartunnan saamisesta ja siihen liittyvät pelot, sosiaalinen eristäytyminen ja yksinäisyys, opetuksessa tapahtuneet muutokset sekä uutisointi aiheeseen liittyen. Opiskelijoiden ominaisuuksia, jotka lisäsivät masennuksen riskiä, olivat naissukupuoli, asuminen kaupungissa yksin tai perheen kanssa, opiskelu tutkinto-ohjelman ensimmäisinä vuosina sekä opiskelijan tyytymättömyys opintojaan kohtaan.
COVID-19-pandemialla on ollut merkittävä vaikutus etenkin koronavirukselle altistuneiden sekä etäopetukseen siirtyneiden terveysalan opiskelijoiden masennukseen. Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata COVID-19-pandemian vaikutuksia terveysalan opiskelijoiden masennukseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa opiskelijoiden terveydenhuoltoa ja mielenterveyttä tukevia palveluita järjestäville tahoille sekä terveysalan koulutuksen järjestäjille, jotta opiskelijoiden mielenterveys huomioitaisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto haettiin keväällä 2023 neljästä tietokannasta. Käytettyjä tietokantoja olivat CINAHL, Medic, PubMed ja Scopus. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kymmenen vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin narratiivista synteesiä.
Tutkielman tulosten perusteella COVID-19-pandemialla on ollut merkittävä vaikutus terveysalan opiskelijoiden masennukseen lisäten masennuksen yleisyyttä ja sen vakavuutta. Terveysalan opiskelijoilla masennuksen yleisyys pandemian aikana vaihteli 27,6 prosentin ja 90,9 prosentin välillä. Enemmän masennusoireita oli etenkin opiskelijoilla, jotka olivat olleet kontaktissa tartunnan saaneisiin potilaisiin. Masennuksen lisääntymisen taustalla olevia pandemiaan liittyviä tekijöitä terveysalan opiskelijoilla olivat riski COVID-19-tartunnan saamisesta ja siihen liittyvät pelot, sosiaalinen eristäytyminen ja yksinäisyys, opetuksessa tapahtuneet muutokset sekä uutisointi aiheeseen liittyen. Opiskelijoiden ominaisuuksia, jotka lisäsivät masennuksen riskiä, olivat naissukupuoli, asuminen kaupungissa yksin tai perheen kanssa, opiskelu tutkinto-ohjelman ensimmäisinä vuosina sekä opiskelijan tyytymättömyys opintojaan kohtaan.
COVID-19-pandemialla on ollut merkittävä vaikutus etenkin koronavirukselle altistuneiden sekä etäopetukseen siirtyneiden terveysalan opiskelijoiden masennukseen. Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37713]