Pitsinnypläyksen opetus 1970- ja 1980-luvuilla Rauman kansalaisopistossa

Tämän pro gradu –tutkielman kohteena on pitsinnypläyksen opetus 1970- ja 1980-luvuilla Rauman kansalaisopiston kontekstissa. Tämän kvalitatiivisen tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on "Miten pitsinnypläyksen opetus on järjestetty Raumalla 1970- ja 1980-luvuilla?" Pää-kysymyksen lisäksi tutkielma käsittelee teemoja "keitä olivat pääasialliset opettajat", "millaista heidän tekemänsä opetus on ollut", on luotu käsitys siitä "millaisia opetusvälineitä ja opetusmateriaaleja on käytetty" sekä tutkittu "millainen on ollut nypläysharrastuksen merkittävyys paikallisesti". Tutkimusaihe on valikoitunut tutkijan aiempien käsityötieteellisten opintojen sekä jatkotutkimusintressien myötä kohdentuen tässä tutkielmassa kasvatustieteen kenttään.

Tutkielma kohdentuu Rauman kansalaisopiston piirissä tapahtuneeseen opetustoimintaan sekä sen taustalla vaikuttaneen Nyplääjät ry:n toimintaan. Keskeisin aineisto on Rauman museon tuottama haastatteluaineisto, joka on vuosina 1988–89 kerätty 24:n haastattelun aineistokokonaisuus. Tutkimusaineistoa on kerätty myös Rauman kansalaisopiston vuosikertomuksista ja opinto-oppaista vuosilta 1970–90 täydentyen lukuvuosien 1949–53 osalta. Lisäksi tutkimusaineistoa on saatu Kouluhallituksen tekemästä valtakunnallisesta selvitystyöstä koskien tekstiilityönopetuksen olosuhteita kansalaisopistoissa lukuvuonna 1974–75. Koska aineisto edustaa lähihistoriaamme, on aineistonkeruu toteutunut historiantutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Kvalitatiivinen aineisto on analysoitu aineistolähtöisenä, toisaalta historialliset faktat oikeiksi kartoittaen myös toisen lähteen avulla. Nypläyksen merkittävyyttä paikallisesti on täydennetty kvantitatiivisin tutkimustuloksin. Tutkimusote on hermeneuttinen ja sillä on etnografisia piirteitä johtuen tutkijan vahvasta esiymmärryksestä käsityössä ja erityisesti raumanpitsin äärellä.

Koska nypläyksenopetus ei Suomessa ole saavuttanut pysyvää ammattiin pätevöittävää koulutusta, on harrastetasolla toimivan opiskelun katsottu olevan ”vähäpätöistä rouvien puuhastelua vapaa-aikansa kuluksi”. Tämän tutkielman tuloksissa on kuitenkin havaittavissa opetuksen olleen järjestelmällisesti organisoitua ja toiminnalle oli laadittu vapaan sivistystyön kontekstiin soveltuva opetussuunnitelma. Rauman kansalaisopiston ja Nyplääjät ry:n yhteistyön alkuvaiheessa opetusmateriaalia oli huomattavan vähän, johon Nyplääjät ry. vastasi kehittämällä lukuisia vanhoja pitsimalleja sekä luomalla uusia. Suurin osa nypläyksen opettajista edustivat muita ammattialoja vailla monivuotista opettajankoulutusta. Etevinä taidon osaajina he täydensivät osaamistaan aikuiskasvatuksen lyhytkursseilla.