Opettajien kokemuksia vahvuuksien hyödyntämisestä työyhteisössä
Männistö, Helmi; Kaappola, Anniina (2023-12-12)
H. Männistö; A. Kaappola
12.12.2023
© 2023, Helmi Männistö, Anniina Kaappola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312123705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312123705
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmamme tarkastelee opettajien kokemuksia vahvuuksien hyödyntämisestä työyhteisössä. Tutkielmamme tavoitteena oli selvittää, mitkä käytössä olevat keinot koettiin toimiviksi ja toisaalta, millä keinoin vahvuuksien valjastamista työyhteisössä voisi edistää.
Tutkielmamme teoreettisena viitekehyksenä toimivat vahvuuden ja työyhteisön käsitteet. Vahvuuden käsitettä pohjustimme positiivisen psykologian avulla ja lisäksi tuimme vahvuuden määritelmää Petersonin ja Seligmanin sekä Wenströmin vahvuusteorioiden avulla. Työyhteisön määritelmässä perehdyimme koulun kulttuuriin sekä opettajan rooliin ja työnkuvaan. Lopuksi yhdistimme vahvuudet ja työyhteisön positiivisen johtamisen avulla.
Tutkielmamme toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin ja aineistonkeruu toteutettiin kysely-lomakkeen avulla. Analysoimme saadut yhdeksäntoista vastausta sisällönanalyysin keinoin. Opettajat kokivat hyödyllisimmiksi keinoiksi yhteistyön sekä avoimen keskustelukulttuurin. Yhteisopettajuus koettiin jo toimivana menetelmänä vahvuuksien hyödyntämisessä. Tähän liittyi myös avoin keskustelukulttuuri, jolla tarkoitettiin vahvuuksista keskustelemista opettajakollegoiden kanssa. Edistettävinä keinoina tuloksista nousi esiin esihenkilön toimintatavat, avoin keskustelukulttuuri ja yhteiset kokoontumiset. Vaikka avoin keskustelukulttuuri nostettiin valmiiksi toimivana keinona, sen merkitystä painotettiin yhä. Yhteisillä kokoontumisilla tarkoitettiin kokouksia ja koulutuksia, jotka koettiin potentiaalisina keinoina keskustella työyhteisön vahvuuksista.
Tutkielman tulosten perusteella esihenkilön rooli korostui kuitenkin muita tekijöitä enemmän yhteisön vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Esihenkilön nähtiin linkittyvän useaan aineistosta esille nousseeseen menetelmään työyhteisön vahvuuksien tunnistamisessa ja valjastamisessa.
Tutkielmamme teoreettisena viitekehyksenä toimivat vahvuuden ja työyhteisön käsitteet. Vahvuuden käsitettä pohjustimme positiivisen psykologian avulla ja lisäksi tuimme vahvuuden määritelmää Petersonin ja Seligmanin sekä Wenströmin vahvuusteorioiden avulla. Työyhteisön määritelmässä perehdyimme koulun kulttuuriin sekä opettajan rooliin ja työnkuvaan. Lopuksi yhdistimme vahvuudet ja työyhteisön positiivisen johtamisen avulla.
Tutkielmamme toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin ja aineistonkeruu toteutettiin kysely-lomakkeen avulla. Analysoimme saadut yhdeksäntoista vastausta sisällönanalyysin keinoin. Opettajat kokivat hyödyllisimmiksi keinoiksi yhteistyön sekä avoimen keskustelukulttuurin. Yhteisopettajuus koettiin jo toimivana menetelmänä vahvuuksien hyödyntämisessä. Tähän liittyi myös avoin keskustelukulttuuri, jolla tarkoitettiin vahvuuksista keskustelemista opettajakollegoiden kanssa. Edistettävinä keinoina tuloksista nousi esiin esihenkilön toimintatavat, avoin keskustelukulttuuri ja yhteiset kokoontumiset. Vaikka avoin keskustelukulttuuri nostettiin valmiiksi toimivana keinona, sen merkitystä painotettiin yhä. Yhteisillä kokoontumisilla tarkoitettiin kokouksia ja koulutuksia, jotka koettiin potentiaalisina keinoina keskustella työyhteisön vahvuuksista.
Tutkielman tulosten perusteella esihenkilön rooli korostui kuitenkin muita tekijöitä enemmän yhteisön vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Esihenkilön nähtiin linkittyvän useaan aineistosta esille nousseeseen menetelmään työyhteisön vahvuuksien tunnistamisessa ja valjastamisessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]