Mentalisaatio varhaiskasvatuksessa
Pakkala, Anni (2023-12-11)
A. Pakkala
11.12.2023
© 2023 Anni Pakkala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312113652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312113652
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tarkastella mentalisaatiota varhaiskasvatuksessa. Työssä on kaksi tavoitetta: selvittää, mitä mentalisaation käsitteellä tarkoitetaan kasvatustie-teellisessä ja kasvatuspsykologian kontekstissa ja tarkastella tutkimuskirjallisuuden avulla mentalisaation hyödyntämistä varhaiskasvatuksen käytännön työssä. Mentalisaation käsitettä on lähestytty osana varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja tunnetaitokasvatusta.
Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää omia ja toisten mielen sisäisiä näkymättömiä tekijöitä: tarpeita, toiveita, tunteita ja ajatuksia, joita on aina ihmisen näkyvän toiminnan taustalla. Mentalisointi on prosessi, jossa esimerkiksi aikuinen pyrkii ymmärtämään lapsen tekojen ja toiminnan taustalla olevia mielen liikkeitä. Mentalisaatiokyky kehittyy lapselle vuorovaikutuksessa taitavasti mentalisoivan aikuisen kanssa, iän mukaisten neurologisten edellytysten ja kognitiivisten taitojen puitteissa. Vuorovaikutuksen ongelmat ja ihmissuhteiden turvattomuus erityisesti varhaislapsuudessa voivat estää mentalisaatiokyvyn kehittymistä, mikä puolestaan voi johtaa psyykkisiin ongelmiin myöhemmin elämässä.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto käsittää suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita ja muuta kirjallisuutta, jonka perusteella on pyritty luomaan kokonaiskuvaa siitä, miksi ja miten mentalisaatiota tulisi varhaiskasvatuksessa hyödyntää.
Käytettyjen lähteiden perusteella mentalisaation hyödyt varhaiskasvatuksessa ovat kiistattomat. Mentalisaatiokyky kehittyy voimakkaasti varhaiskasvatusikäisenä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tärkeä rooli lapsen mentalisaatiokyvyn kehittymisessä. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, jos lapsen pääasiallisen huoltajan mentalisoinnissa on ongelmia. Varhaiskasvattajien mentalisaatiokyky on tutkimusten perusteella huomattavan kehittynyt ja mentalisaatio nähdään tärkeänä, joskin ajoittain haastavana osana työtä. Mentalisointi näkyy varhaiskasvatuksessa esimerkiksi aikuisten pohtiessa, miksi lapsi toimii niin kuin toimii, tai sanoittaessa lapsen tunteita ja toiminnan taustalla vaikuttavia mielenliikkeitä. Mentalisaatio on tärkeää varhaiskasvatuksen ammattilaisille myös silloin, kun toimitaan toisten aikuisten kanssa.
Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää omia ja toisten mielen sisäisiä näkymättömiä tekijöitä: tarpeita, toiveita, tunteita ja ajatuksia, joita on aina ihmisen näkyvän toiminnan taustalla. Mentalisointi on prosessi, jossa esimerkiksi aikuinen pyrkii ymmärtämään lapsen tekojen ja toiminnan taustalla olevia mielen liikkeitä. Mentalisaatiokyky kehittyy lapselle vuorovaikutuksessa taitavasti mentalisoivan aikuisen kanssa, iän mukaisten neurologisten edellytysten ja kognitiivisten taitojen puitteissa. Vuorovaikutuksen ongelmat ja ihmissuhteiden turvattomuus erityisesti varhaislapsuudessa voivat estää mentalisaatiokyvyn kehittymistä, mikä puolestaan voi johtaa psyykkisiin ongelmiin myöhemmin elämässä.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto käsittää suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita ja muuta kirjallisuutta, jonka perusteella on pyritty luomaan kokonaiskuvaa siitä, miksi ja miten mentalisaatiota tulisi varhaiskasvatuksessa hyödyntää.
Käytettyjen lähteiden perusteella mentalisaation hyödyt varhaiskasvatuksessa ovat kiistattomat. Mentalisaatiokyky kehittyy voimakkaasti varhaiskasvatusikäisenä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tärkeä rooli lapsen mentalisaatiokyvyn kehittymisessä. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, jos lapsen pääasiallisen huoltajan mentalisoinnissa on ongelmia. Varhaiskasvattajien mentalisaatiokyky on tutkimusten perusteella huomattavan kehittynyt ja mentalisaatio nähdään tärkeänä, joskin ajoittain haastavana osana työtä. Mentalisointi näkyy varhaiskasvatuksessa esimerkiksi aikuisten pohtiessa, miksi lapsi toimii niin kuin toimii, tai sanoittaessa lapsen tunteita ja toiminnan taustalla vaikuttavia mielenliikkeitä. Mentalisaatio on tärkeää varhaiskasvatuksen ammattilaisille myös silloin, kun toimitaan toisten aikuisten kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/