Geodiversiteetin yhteys rauhoitettujen tunturikasvien selviytymiseen Kilpisjärven alueella
Hölsö, Rasmus (2023-12-11)
R. Hölsö
11.12.2023
© 2023 Rasmus Hölsö. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312113617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312113617
Tiivistelmä
Ihmistoiminnasta johtuva globaalimuutos uhkaa pohjoista luontoa. Perinteisten suojelutoimien rinnalle tarvitaan uusia työkaluja, ja Conserving Nature´s Stage (CNS)-teoria avaa mahdollisuuksia luonnonsuojeluun integroimalla entistä vahvemmin mukaan elottoman luonnon merkityksen. Sen mukaan geodiversiteetti voi auttaa lajeja selviämään nopeasti muuttuvissa elinolosuhteissa. CNS-teoriaa testaavaa empiiristä tutkimusta ajallisilla biodiversiteettiaineistoilla on kuitenkin vielä varsin vähän.
Tutkielmassa CNS-teoriaa testattiin kuuden harvinaistuvan tunturikasvin avulla. Tarkoituksena oli selvittää, ovatko tutkimuslajit taantuneet ajan myötä ja vaikuttaako paikallistason geodiversiteetti positiivisesti tutkimuslajien selviytymiseen havaintopaikoilla. Lisäksi tutkittiin, paljonko ja mitä geokohteita esiintyi tutkimuslajien kasvupaikoilla vuonna 2023. Vuosien 1980-2013 kasvilajihavaintoja uudelleenkartoitettiin maastossa 153 vanhalta havaintopaikalta. Samoilta havaintopaikoilta kartoitettiin paikallistason geokohteet visuaalisesti havainnoimalla ja niistä laskettiin georunsaus-muuttuja. Georunsausmuuttujan sekä kasvilajin läsnäolon yhteyttä testattiin SPSS-ohjelmistossa logistisen regression avulla. Keskimääräistä georunsautta sekä kasvilajien havaintopaikoilla esiintyneitä geokohteita ja niiden prosentuaalisia osuuksia havainnollistettiin Microsoft Excel-ohjelmassa laadittujen pylväskuvaajien avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että pahta-ailakki (Silene wahlbergella) oli taantunut merkittävästi vuosien 1980-2013 ja 2023 välillä. Muut tutkimuslajit eivät olleet taantuneet merkittävästi. Koko kasvilajihavaintoaineistolle tehty regressiomalli osoitti selvän positiivisen yhteyden georunsauden ja tutkimuskasvien esiintymisen välillä. Vastekäyräkuvaajien mukaan georunsauden indikaattoriarvo oli noin 10, jonka jälkeen kasvilajin esiintyminen oli hyvin todennäköistä. Geokohteiden laadussa havaittiin vaihtelua tutkimuslajien välillä. Jääleinikki (Ranunculus glacialis) osoittautui geokohteiden suhteen hyvin vaativaksi lajiksi. Tutkielman tulosten mukaan paikallistason geodiversiteetillä on merkitystä biodiversiteetin suojelun kannalta pohjoisissa ympäristöissä, joten runsaan geodiversiteetin alueiden suojelua tulisi lisätä.
Tutkielmassa CNS-teoriaa testattiin kuuden harvinaistuvan tunturikasvin avulla. Tarkoituksena oli selvittää, ovatko tutkimuslajit taantuneet ajan myötä ja vaikuttaako paikallistason geodiversiteetti positiivisesti tutkimuslajien selviytymiseen havaintopaikoilla. Lisäksi tutkittiin, paljonko ja mitä geokohteita esiintyi tutkimuslajien kasvupaikoilla vuonna 2023. Vuosien 1980-2013 kasvilajihavaintoja uudelleenkartoitettiin maastossa 153 vanhalta havaintopaikalta. Samoilta havaintopaikoilta kartoitettiin paikallistason geokohteet visuaalisesti havainnoimalla ja niistä laskettiin georunsaus-muuttuja. Georunsausmuuttujan sekä kasvilajin läsnäolon yhteyttä testattiin SPSS-ohjelmistossa logistisen regression avulla. Keskimääräistä georunsautta sekä kasvilajien havaintopaikoilla esiintyneitä geokohteita ja niiden prosentuaalisia osuuksia havainnollistettiin Microsoft Excel-ohjelmassa laadittujen pylväskuvaajien avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että pahta-ailakki (Silene wahlbergella) oli taantunut merkittävästi vuosien 1980-2013 ja 2023 välillä. Muut tutkimuslajit eivät olleet taantuneet merkittävästi. Koko kasvilajihavaintoaineistolle tehty regressiomalli osoitti selvän positiivisen yhteyden georunsauden ja tutkimuskasvien esiintymisen välillä. Vastekäyräkuvaajien mukaan georunsauden indikaattoriarvo oli noin 10, jonka jälkeen kasvilajin esiintyminen oli hyvin todennäköistä. Geokohteiden laadussa havaittiin vaihtelua tutkimuslajien välillä. Jääleinikki (Ranunculus glacialis) osoittautui geokohteiden suhteen hyvin vaativaksi lajiksi. Tutkielman tulosten mukaan paikallistason geodiversiteetillä on merkitystä biodiversiteetin suojelun kannalta pohjoisissa ympäristöissä, joten runsaan geodiversiteetin alueiden suojelua tulisi lisätä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/