Yhteisöllisyys ja sosiaalinen hyvinvointi rakennetussa asuinympäristössä : Asemakaavamuutoksen viitesuunnittelu Oulun Kiviniemeen
Kalliokoski, Eliisa (2023-11-30)
Kalliokoski, Eliisa
E. Kalliokoski
30.11.2023
© 2023 Eliisa Kalliokoski. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202311303457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202311303457
Tiivistelmä
Suunnittelupainotteisessa diplomityössäni laadin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman Oulun Kiviniemessä sijaitsevalle, nykyisin asumattomalle tontille. Tontilla sijaitsee purkukuntoinen asuinrakennus talousrakennuksineen ja asemakaavamuutoksen myötä tontille on tarkoituksena sijoittaa kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja reilun 2000 kerrosalaneliömetrin laajuudelta.
Suunnittelun tavoitteena ja diplomityön keskeisenä lähtökohtana pyrin tutkimaan viitesuunnitelman myötä asuntosuunnittelua sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Koska suunnittelualue on suhteellisen tiivis ja uusia asuntoja on tarkoitus rakentaa tontille useampi, on lähtökohdat tiiviiseen asuinyhteisöön jo olemassa. Työn tarkoituksena on ratkaista, miten yhteisöllisyyttä saataisiin luotua ja ylläpidettyä uudessa asuinyhteisössä arkkitehtuurin keinoin.
Ikäjakauma suunnittelualueen ympäristöön sijoittuvissa rakennuksissa on laaja ja ympäristön rakennusten mittakaava vaihtelee paljon. Laajasta ikäjakaumasta ja vaihtelevista käyttötarkoituksista johtuen myös arkkitehtoninen muotokieli ja materiaalimaailma on laaja alueella. Tämän vuoksi alueen nykyinen rakennuskanta ei juuri ohjaa suunnittelua uudisrakennusten kohdalla.
Arkkitehtuurilta tavoittelen suunnittelutyössä massoittelultaan perinteistä, ympäristöönsä istuvaa puutalorakentamista. Yhteisöllisyyden teemaa tukien rakennukset on sommiteltu pihapiirimäisiin kokonaisuuksiin, joiden keskelle sijoittuu asuinyhteisön yhteisöpihoja.
Diplomityössäni pohjustan ensiksi yhteisöllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin teemaa. Työssäni keskityn erityisesti siihen, miten arkkitehtuurin keinoin on mahdollista vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen hyvinvointiin ja yhteisöllistymiseen. Osion lopuksi olen koonnut keskeiset keinot, jotka tulisi ottaa huomioon sosiaalisesti kestävää asuinympäristöä suunnitellessa. Seuraavissa osioissa käyn läpi suunnittelualuetta ja sen ympäristöä. Työssä on käyty läpi pääkohdat suunnittelualueesta ja ympäristön historiasta, nykytilasta, palveluista, kasvillisuudesta ja suunnittelun kannalta oleellisista seikoista. Käyn myös lyhyesti läpi alueelta aiemmin tehtyjä suunnitelmia.
Suunnitteluosiossa olen esitellyt ensiksi suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ja suunnitteluprosessin kulun, jonka jälkeen käyn läpi lopullisen suunnitelman. Suunnittelun tavoitteiden toteutumisen osoittamiseksi olen vielä työn lopuksi esitellyt suunnitelmaotteita alueelta ja sen rakennuksista, joissa käyn läpi suunnitelmia vielä alussa esitettyjen teemojen, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.
Suunnittelun tavoitteena ja diplomityön keskeisenä lähtökohtana pyrin tutkimaan viitesuunnitelman myötä asuntosuunnittelua sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Koska suunnittelualue on suhteellisen tiivis ja uusia asuntoja on tarkoitus rakentaa tontille useampi, on lähtökohdat tiiviiseen asuinyhteisöön jo olemassa. Työn tarkoituksena on ratkaista, miten yhteisöllisyyttä saataisiin luotua ja ylläpidettyä uudessa asuinyhteisössä arkkitehtuurin keinoin.
Ikäjakauma suunnittelualueen ympäristöön sijoittuvissa rakennuksissa on laaja ja ympäristön rakennusten mittakaava vaihtelee paljon. Laajasta ikäjakaumasta ja vaihtelevista käyttötarkoituksista johtuen myös arkkitehtoninen muotokieli ja materiaalimaailma on laaja alueella. Tämän vuoksi alueen nykyinen rakennuskanta ei juuri ohjaa suunnittelua uudisrakennusten kohdalla.
Arkkitehtuurilta tavoittelen suunnittelutyössä massoittelultaan perinteistä, ympäristöönsä istuvaa puutalorakentamista. Yhteisöllisyyden teemaa tukien rakennukset on sommiteltu pihapiirimäisiin kokonaisuuksiin, joiden keskelle sijoittuu asuinyhteisön yhteisöpihoja.
Diplomityössäni pohjustan ensiksi yhteisöllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin teemaa. Työssäni keskityn erityisesti siihen, miten arkkitehtuurin keinoin on mahdollista vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen hyvinvointiin ja yhteisöllistymiseen. Osion lopuksi olen koonnut keskeiset keinot, jotka tulisi ottaa huomioon sosiaalisesti kestävää asuinympäristöä suunnitellessa. Seuraavissa osioissa käyn läpi suunnittelualuetta ja sen ympäristöä. Työssä on käyty läpi pääkohdat suunnittelualueesta ja ympäristön historiasta, nykytilasta, palveluista, kasvillisuudesta ja suunnittelun kannalta oleellisista seikoista. Käyn myös lyhyesti läpi alueelta aiemmin tehtyjä suunnitelmia.
Suunnitteluosiossa olen esitellyt ensiksi suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ja suunnitteluprosessin kulun, jonka jälkeen käyn läpi lopullisen suunnitelman. Suunnittelun tavoitteiden toteutumisen osoittamiseksi olen vielä työn lopuksi esitellyt suunnitelmaotteita alueelta ja sen rakennuksista, joissa käyn läpi suunnitelmia vielä alussa esitettyjen teemojen, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]