Muutosjohtajuus media-alalla Suomessa

Abstract

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Tiivistelmä</p><p>Tässä tutkimuksessa tarkastellaan inhimillistä muutospääomaa eli kehittämisessä tarvittavia yksilön taitoja organisaatioelämässä. Työssä tukeudutaan käsitykseen ihmisen kyvystä kasvaa, kehittyä ja muuttua elämänmittaisesti. Muutos on pysyvää, ja se koskettaa kaikkia. Kirjallisuustutkimus osoittaa, että inhimillinen muutospääoma jakaantuu kolmeen päälajiin: mentaalipääomaan, suhdepääomaan ja rakennepääomaan. Se, mitä nämä pääomat sisältävät, on tämän työn avainkysymyksiä.</p><p>Tapaustutkimuksen 1 syvähaastatteluaineisto on tutkimuksen pääaineisto. Media-alalla toimivien kehittämisen ammattilaisten näkemysten perusteella kootaan taitokartta: yhteenveto niistä piirteistä, arvoista, asenteista ja ajattelumalleista, joiden avulla kehittämistyössä menestytään. Näin nuo taidot tulevat näkyviksi ja mahdollistavat kenen tahansa harjoitella niitä. Tapaustutkimus 1 vahvistaa useita aiempia tutkimustuloksia inhimillisen muutospääoman alueelta.</p><p>Lisäksi tapaustutkimus 1 tuottaa runsaasti uusia tutkimustuloksia kaikkiin kolmeen muutospääoman lajiin: esimerkiksi epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietämisen mentaalipääomaan, vaatimisen ja realiteeteista muistuttamisen suhdepääomaan sekä tuotteen laatukäsityksen ja marginaali-ilmiöiden tunnistamisen rakennepääomaan. Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka näitä taitoja harjoitellaan ja pidetään yllä. Se kuuluu jatkotutkimuksen piiriin, mutta muutamia käytännön sovelluskohteita tuodaan esiin.</p><p>Tapaustutkimuksen 2 avulla yleistetään jo saatuja tutkimustuloksia media-alalla Suomessa sekä selvitetään löydettyjen taitojen käytännön hyödyntämismahdollisuuksia. Keskusteluaineistojen perusteella tulokset ovat sovellettavissa organisaatioelämässä. On huomattava, että inhimillinen muutospääoma voi olla ajasta ja arvostuksista riippuvainen, eikä sitä tule pitää ihmisen arvon mittarina. Kuitenkin inhimillisen muutospääoman mittaaminen organisaatiotasolla on mahdollista, samoin sen yhteyden määrittäminen esimerkiksi organisaation tuottavuuteen ja taloudelliseen tulokseen.</p></div>