From repatriation to rematriation : dismantling the attitudes and potentials behind the repatriation of Sámi heritage
Nylander, Eeva-Kristiina (2023-02-03)
https://urn.fi/URN:ISBN:9789526235707
Kuvaus
Tiivistelmä
Abstract
In this dissertation, I study the many aspects related to the return or repatriation of Sámi heritage, especially in Finland. For a long time, repatriation was a subject that was not openly discussed in Finland. In a process that seemed sudden, the National Museum of Finland decided to repatriate the Sámi collection to the Sámi Museum Siida in Inari in 2017. My dissertation examines contexts for this turn. I ask what kind of processes have led to the birth of the collections and to their repatriation. Why were objects collected, of what kind, and how do these collections differ between Europe and the Nordic countries and between the Nordic countries? How does the repatriation situation differ from one Nordic country to another, and finally, what is the situation in Europe? What have been the opinions and views of Western museums and cultural heritage workers about repatriation? This contextual knowledge helps to understand the slow process in understanding the meaning of repatriation and the reasons that triggered the rapid change. I also ask why is repatriation important to Sámi people? Is repatriation a sufficient concept when the meaning of this phenomenon is considered from the Sámi perspective?
I approach the subject in four different articles which deal with the perspectives of majority museums and researchers on the one hand and with the Sámi on the other. I examine the difficulties of repatriation through the eyes of Finnish archaeologists, the many ontologies of the Sámi collections of the National Museum of Finland, and the history of the collecting of Sámi culture through one collector, T. I. Itkonen. Two articles especially study the meaning of these collections for today’s Sámi society, including the research and revival project concerning a Sámi hat used by Sámi women in certain areas between 1750 and 1910. I see repatriation as a decolonialisation process between the Sámi and the majority museum, in which both parties must face a “shared” unpleasant history, which is a process that is greatly influenced by the nature of the practice in majority museums. The second phase is indigenisation, the continuation of repatriation in Sámi society, which brings life back to the objects. I call it rematriation.
Tiivistelmä
Väitöskirjassani tutkin saamelaisen kulttuuriperinnön palautukseen eli repatriaatioon liittyviä näkökohtia pääasiassa Suomessa. Repatriaatio oli pitkään aihe, josta ei Suomessa avoimesti puhuttu. Äkilliseltä tuntuneessa prosessissa Suomen kansallismuseo päätti vuonna 2017 palauttaa saamelaiskokoelmansa Inariin saamelaismuseo Siidaan. Väitöskirjani tutkii tämän käänteen taustoja. Kysyn, millaiset prosessit ovat johtaneet saamelaiskokoelmien syntymiseen ja niiden repatriaatioon. Miksi esineitä kerättiin, millaisia kokoelmat ovat ja miten kokoelmat eroavat Euroopan ja Pohjoismaiden sekä eri Pohjoismaiden museoiden välillä? Millaisia eroja repatriaatiotilanteissa on Pohjoismaiden välillä ja millainen on tilanne Euroopassa? Millaisia näkemyksiä ja mielipiteitä länsimaisissa museoissa ja kulttuuriperintötyöntekijöillä on ollut repatriaatiosta? Tutkin, miksi ajatukset palauttamisista ovat edistyneet niin hitaasti aiemmin ja mitkä olivat tekijät, jotka Suomessa laukaisivat positiivisen kehityksen. Kysyn myös sitä, miksi palauttaminen on tärkeää saamelaisille. Onko repatriaatio riittävä käsite, kun tämän ilmiön merkitystä tarkastellaan saamelaisesta näkökulmasta?
Käsittelen aihetta neljässä eri artikkelissa, jotka käsittelevät yhtäältä enemmistön museoiden ja tutkijoiden ja toisaalta saamelaisten näkökulmia. Tarkastelen repatriaation vaikeuksia suomalaisten arkeologien silmin, Kansallismuseon saamelaiskokoelmien lukuisia ontologioita sekä saamelaiskulttuurin keräämisen historiaa yhden keräilijän eli T. I. Itkosen kautta. Kahdessa artikkelissa tutkin erityisesti kokoelmien merkitystä nykypäivän saamelaisyhteiskunnalle, erityisesti tutkimus- ja elvytysprojektia, jonka keskiössä oli saamelaisnaisten tietyillä alueilla vuosina 1750‐1910 käyttämä päähine, ládjogahpir. Näen repatriaation dekolonialisaatioprosessina saamelaisten ja valtaväestön museoiden välillä, jossa molempien osapuolten on kohdattava ”jaettu” epämiellyttävä historia. Toinen vaihe on indigenisaatio, joka jatkaa repatriaationprosessia ja joka tapahtuu saamelaisyhteiskunnan sisällä. Se tuo elämän takaisin esineisiin. Tätä prosessia kutsun rematriaatioksi.
Čoahkkáigeassu
Dutkkan nákkosgirjjistan sápmelaš kulturárbbi máhcaheapmái dahjege repatriašuvdnii laktáseaddji beliid erenomážit Suomas. Repatriašuvdna lei guhká fáddá, man birra ii rahpasit ságastallojuvvon Suomas. Proseassas, mii orui dáhpáhuvvame fáhkka, Suoma Álbmotmusea mearridii jagi 2017 máhcahit sámečoakkáldagaidis Anárii Sámemusea Siidii. Mu nákkosgirji guorahallá dán jorggáldaga duogáža. Jearan, guđelágan proseassat leat váikkuhan sámečoakkáldagaid riegádeapmái ja daid repatriašuvdnii. Manin dávviriid čogge, guđeláganat čoakkáldagat leat ja mo čoakkáldagat spiehkkasit Eurohpá ja Davviriikkaid ja iešguđege Davviriikkaid museain? Makkár erohusat repatriašuvdnadiliin leat ja makkár dilli lea Eurohpás? Guđelágan oainnut ja oaivilat oarjeriikkaid museain ja kulturárbebargiin leat leamašan repatriašuvnna dáfus? Mun dutkkan, manin jurdagat máhcaheami dáfus leat ovdánan nu njozet ovdal ja mat leat dat dahkkit, mat vuolggahedje positiiva ovdáneami Suomas. Jearan maiddái dan, manin máhcaheapmi lea dehálaš sámiide. Leago repatriašuvnna doaba doarvái, go geahčadit dán albmoneami sámi geahččanguovllus?
Mun gieđahalan fáttá njealji artihkkalis, mat nuppe dáfus gieđahallet eanetlogu museaid ja dutkiid ja nuppe dáfus sámiid geahččanguovlluid. Mun guorahalan repatriašuvnna hástalusaid suopmelaš arkeologa čalmmiiguin, Álbmotmusea sámečoakkáldagaid máŋggaid ontologiijaid ja sápmelaš kultuvrra čoaggima historjjá ovtta čoaggi, nappo T. I. Itkosa bokte. Guovtti artihkkalis mun dutkkan erenomážit čoakkáldagaid mearkkašumi dálá sámi servodahkii, erenomážit dutkan- ja ealáskahttinprošeavtta, man guovddážis lei ládjogahpir. Dan geavahedje sámenissonat dihto guovlluin jagiid 1750–1910. Mun oainnán repatriašuvnna dekoloniserenproseassan sápmelaččaid ja eanetloguálbmoga museaid gaskkas, mas guktot fertejit deaivat ”juhkkojuvvon” unohis historjjá. Nubbi muddu lea indigenisašuvdna, mii joatká repatriašuvdnaproseassa ja mii dáhpáhuvvá sámi servodaga siste. Dat buktá eallima dávviriidda ruovttoluotta. Dán proseassa mun gohčodan rematriašuvdnan.
Original papers
Original papers are not included in the electronic version of the dissertation.
Harlin, E.-K. (2019). Sámi archaeology and the fear of political involvement: Finnish archaeologists’ perspectives on ethnicity and the repatriation of Sámi cultural heritage. Archaeologies, 15(2), 254–284. https://doi.org/10.1007/s11759-019-09366-7
Harlin, E.-K., & Lehtola, V.-P. (2019). Skolt sámi heritage, Toivo Immanuel Itkonen (1891–1968), and the Sámi collections at the national museum of Finland. Nordisk Museologi, 27(3), 45–60. https://doi.org/10.5617/nm.7724
Harlin, E.-K. (2018). Returning home: The different ontologies of the Sámi collections. In T. H. Eriksen, S. Valkonen, & J. Valkonen (Eds.), Knowing from the indigenous North: Sámi approaches to history, politics and belonging (pp. 47–66). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315179834-4
Nylander, E.-K. (2022). Ládjogahpir rematriated: Decolonization of the Sámi women's hat of pride. In S. Valkonen, Á. Aikio, S. Alakorva, & S.-M. Magga (Eds.), The Sámi World (pp. 446–464). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003025511-31
Osajulkaisut
Osajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.
Harlin, E.-K. (2019). Sámi archaeology and the fear of political involvement: Finnish archaeologists’ perspectives on ethnicity and the repatriation of Sámi cultural heritage. Archaeologies, 15(2), 254–284. https://doi.org/10.1007/s11759-019-09366-7
Harlin, E.-K., & Lehtola, V.-P. (2019). Skolt sámi heritage, Toivo Immanuel Itkonen (1891–1968), and the Sámi collections at the national museum of Finland. Nordisk Museologi, 27(3), 45–60. https://doi.org/10.5617/nm.7724
Harlin, E.-K. (2018). Returning home: The different ontologies of the Sámi collections. In T. H. Eriksen, S. Valkonen, & J. Valkonen (Eds.), Knowing from the indigenous North: Sámi approaches to history, politics and belonging (pp. 47–66). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315179834-4
Nylander, E.-K. (2022). Ládjogahpir rematriated: Decolonization of the Sámi women's hat of pride. In S. Valkonen, Á. Aikio, S. Alakorva, & S.-M. Magga (Eds.), The Sámi World (pp. 446–464). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003025511-31
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34545]