The change of cultural environment related to hydropower construction : case studies of Merikoski and Muhos hydropower plants

In my Master's thesis, I examine the change of cultural environment caused by the construction of hydropower and the contradiction of cultural heritage related to it. I research the subject both in general through industrial cultural heritage and with the help of case studies.

As case studies I have chosen Merikoski hydropower plant in Oulu, and Pyhäkoski, Pälli and Montta hydropower plants in Muhos. I research the history, cultural heritage and the change of identity of the areas by contemporary texts, book sources and researches made on the subject. I examine the change of the cultural environment and cultural landscape with the help of maps and aerial photos. I also compare photos taken in the areas before the power plants were built to pictures of today.

I also touch upon today's discussion of removal of the dams, because that is why the discussion about dams and hydropower and the controversy of their cultural heritage is currently so debated.

Hydropower construction not only changes the environment, but can also change the identity of the entire city and region, which has been built solely on the conditions of flowing water, including livelihoods and construction, as has happened in Oulu and Muhos. Hydropower construction is also controversial from an environmental point of view, on the one hand hydropower creates renewable energy, but at the same time it causes ecological harm to the surrounding environment and river. In people, hydropower construction causes a lot of emotions, both good and bad. This thesis sheds light on how hydropower construction changes the cultural environment and why it causes so much controversy when discussing the area's cultural heritage.Diplomityössäni tarkastelen vesivoimarakentamisen aiheuttamaa kulttuuriympäristön muutosta sekä siihen liittyvää kulttuuriperinnön ristiriitaisuutta. Tutkin aihetta sekä yleisesti teollisen kulttuuriperinnön kautta että tapaustutkimusten avulla.

Kohteiksi olen valinnut Oulun Merikosken voimalaitoksen sekä Muhoksen Pyhäkosken, Pällin ja Montan voimalaitokset. Tutkin alueiden historiaa, kulttuuriperinnön ja identiteetin muutosta aikalaistekstien, kirjalähteiden ja aiheesta tehtyjen tutkimusten avulla. Kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman muutosta tarkastelen karttojen ja ilmakuvien avulla, lisäksi vertaan ennen voimaloiden rakentamista alueilta otettuja valokuvia tämän päivän kuviin.

Sivuan lyhyesti myös nykypäivän patojen purkamiskeskustelua, sillä sen takia keskustelu padoista ja vesivoimasta sekä niiden kulttuuriperinnön ristiriitaisuudesta on tällä hetkellä niin pinnalla.

Vesivoimarakentaminen ei muuta ainoastaan ympäristöään vaan voi muuttaa koko kaupungin ja alueen identiteettiä, joka on voinut rakentua elinkeinoja ja rakentamista myöten virtaavan veden ehdoilla, niin kuin Oulun ja Muhoksen kohdalla on käynyt. Vesivoimarakentaminen on ristiriitaista myös ympäristön kannalta, toisaalta vesivoima luo uusiutuvaa energiaa, mutta samalla se aiheuttaa ekologisia haittoja lähiympäristöön sekä vesistöön. Ihmisissä vesivoimarakentaminen aiheuttaa paljon tunteita niin hyvässä kuin pahassa. Tutkimus valottaa sitä, miten vesivoimarakentaminen muuttaa kulttuuriympäristöä ja miksi se aiheuttaa niin paljon ristiriitaa puhuttaessa alueen kulttuuriperinnöstä.