Koronapotilaiden vasta-ainevasteen ja rokotusten vaikutusten seurannasta tietoa tuleviin pandemioihin

Abstract

<div lang="fi" class="abs"><p class="abs_header">Yhteenveto</p><p>Kainuun sote kutsui kaikki 170 kainuulaista, jotka sairastivat koronan aikavälillä huhtikuu 2020 — huhtikuu 2021, antamaan kolme verinäytettä koronavirusvasta-aineiden mittaamista varten. Ensimmäinen näyte annettiin keskimäärin 4 kk taudin jälkeen, toinen 9 kk ja viimeinen näyte noin vuoden kuluttua sairastumisesta. SARS-CoV-2-virusta vastaan muodostuneiden vasta-aineiden tasot vaihtelivat erittäin paljon henkilöiden välillä. Kuudella potilaalla vasta-ainetaso oli alle positiivisen diagnoosin raja-arvon ensimmäisessä näytteessä. Jos potilasta ei rokotettu ennen seuraavan seeruminäytteen ottamista, SARS-CoV-2-vastaainetasot laskivat keskimäärin puoleen. Jos potilas oli rokotettu ennen seuraavaa näytteenottoa, SARS-CoV-2-vasta-aineiden määrä nousi keskimäärin kaksinkertaiseksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikilla alussa vasta-aineiden suhteen positiivisiksi todetuilla potilailla oli vasta-aineita yli positiivisen tuloksen raja-arvon myös 12 kk infektion jälkeen. Terveillä henkilöillä rokotuksen aiheuttama vasta-ainevaste oli samanlainen kuin potilailla oli taudin aiheuttama, mutta kaikkein korkeimmat SARS-CoV-2-vasta-ainetasot puuttuivat kahden ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Tulosten perusteella on ymmärrettävää, miksi rokotuksia on täytynyt uusia useampaan kertaan. Samoin tulokset näyttävät, että rokotus tehostaa myös taudin sairastaneiden immuunivastetta. Henkilöiden välillä hyvin paljon eroava vasta-ainevaste kertoo, että pelkän virusdiagnostiikkatestin kehittämisen lisäksi tulevissa pandemioissa on hyvä kehittää myös vasta-ainetestejä ja käyttää niitä seuraamaan sekä rokotteen tehoa, että yksittäisten henkilöiden vasta-ainevastetta.</p></div>