Koronapandemian ja etäopetuksen vaikutukset opiskelijoiden kokemaan yhteisöllisyyteen yliopistossa

Abstract

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten koronapandemia ja siitä seurannut etäopiskelu ovat vaikuttaneet opiskelijoiden kokemaan yhteisöllisyyteen yliopistossa. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena perustuen jo tehtyyn tutkimukseen. Aihe on tärkeä, sillä pandemialla oli kokonaisvaltainen vaikutus opiskelijoiden elämään, ja jonka jälkiseuraukset saattavat näkyä vielä pitkään.

Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että etäopetuksen yleistyessä ja pandemian jyllätessä opiskelijat kokivat enemmän yksinäisyyttä ja ahdistusta. Yksinäisyyden tunnetta lisäsi se, että opiskelijoiden kokema yhteisöllisyys ja merkityksellisyys väheni huomattavasti pandemian aikana. Tähän vaikutti kampusten sulkeminen, ero kanssaopiskelijoista ja etäopiskelun yksinäisyys. Opiskelijat kokivat myös stressiä, ja monilla oli vaikeuksia sopeutua etäopiskeluun. Erityisesti haasteita kohtasivat vähemmän kehittyneillä alueilla asuvat opiskelijat sekä vammaiset opiskelijat. Opiskelijat kaipasivat vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa luokkatovereihin sekä henkilökuntaan, mutta etäopetuksen myötä nämä kokemukset vähenivät huomattavasti.

Pandemia vaikutti myös opiskelijoiden motivaatioon ja kykyyn suorittaa kursseja. Monessa tutkimuksessa nousi esiin opiskelijoiden mieltymys lähiopetukseen, sillä silloin oli mahdollista olla välittömässä vuorovaikutuksessa niin opettajien kuin toisten opiskelijoiden kanssa. Pandemian aikana etäopetuksessa ongelmiksi nousivat niin opiskelijoiden kuin opettajien huonot nettiyhteydet ja rauhallisten opiskelupaikkojen puute.

Koronapandemia pakotti yliopistot sopeutumaan nopeasti etäopetukseen. Vaikka etäopetus tarjosi joustavuutta, se toi mukanaan myös haasteita sekä opiskelijoille että opettajille. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin kohdistui merkittäviä vaikutuksia pandemian aikana. Tulevaisuudessa tarvitaan näiden haasteiden voittamiseen jatkuvaa tukea ja palveluiden kehittämistä.