Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden käsityksiä ammatillisesta identiteetistä ja urasuunnitelmista

Abstract

Henkilöstöpula on varhaiskasvatuksen kentällä todellinen ongelma. Mediassa on viime aikoina nostettu esiin paljon epäkohtia liittyen esimerkiksi varhaiskasvatuksen työoloihin ja heikkoon palkkaukseen, joka vaikuttaa sekä uusien opiskelijoiden hakeutumiseen alalle että jo varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten pysymiseen alalla. Alan veto- sekä pitovoimaan on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta alan työvoimapulaan voidaan vastata. Alan houkuttelevuutta on syytä lisätä, jotta päteviä varhaiskasvatuksen opettajia saadaan alalle. Yhtä merkittävää on kiinnittää huomiota myös alan pitovoimaan, jotta alaa opiskelevat sekä työelämässä olevat varhaiskasvatuksen asiantuntijat saadaan sitoutumaan ammattiin ja pysymään alalla.

Aiemmin aihetta on tarkasteltu keskittymällä jo työelämässä oleviin, kentällä työskenteleviin opettajiin ja varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Haluamme tämän tutkimuksen avulla selvittää varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ajatuksia omasta ammatillisesta identiteetistä ja siihen kietoutuneista urasuunnitelmista. Opiskelijoiden ammatillinen identiteetti muotoutuu opintojen aikana, jolloin opiskelijat muodostavat ammatillista käsitystä itsestään. Nämä käsitykset vaikuttavat merkittävästi myös opiskelijoiden urasuunnitelmiin.

Tutkimuksemme käsittelee aihetta erityisesti varhaiskasvatuksen koulutuksen ja opettajuuden näkökulmasta. Käsittelemme tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä identiteetin käsitettä, jonka kautta kohdennamme huomiota erityisesti ammatillisen identiteetin rakentumiseen ja siinä ilmenevään kontekstuaaliseen ulottuvuuteen. Lisäksi käsittelemme työuraa ja siihen liittyvää urasuunnittelua nyky-yhteiskunnassa. Tutkimuksellamme halusimme saada monipuolisen ymmärryksen opiskelijoiden ammatillisista käsityksistä, joten toteutimme tutkimuksemme hyödyntäen fenomenografista lähestymistapaa. Keräsimme aineiston haastattelemalla ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuosikurssin varhaiskasvatuksen opiskelijoita. Haastateltavia oli yhteensä yhdeksän. Käytämme analyysissä Niikon kuvailemaa fenomenografisen tutkimuksen teon vaiheittaista etenemistä, joka mukailee Uljensin kehittelemää analyysimallia.

Tutkimuksemme tulokset osoittavat, ettei vahvana koettua ammatillista identiteettiä voida suoraan yhdistää selkeiden urasuunnitelmien kanssa. Sitä vastoin epävarmana koettu ammatillinen identiteetti on selkeämmin yhteydessä epäselviin urasuunnitelmiin. Teorian ja käytännön yhteenkietoutuminen koettiin ammatillisen identiteetin rakentumisen kannalta tärkeänä, mutta kontekstuaaliset tekijät näyttivät horjuttavan opiskelijoiden käsitystä itsestään ammatillisesti.