Kerrostalo Ikaalisiin

Abstract

Kandidaatintyöni on yhdyskuntasuunnittelun, nykyaikaisen arkkitehtuurin ja rakennusopin yhteisprojekti, joka sisältää asemakaava-, asunto- ja kerrostalosuunnittelun kurssit. Yhteisprojekti sisälsi aluesuunnitelman Ikaalisten vanhan kauppalan alueen täydennys- ja uudisrakentamiselle, sekä yhden asuinkerrostalon jatkosuunnittelun työpiirustus- ja detaljitasolle saakka.

Yhdyskuntasuunnittelun kurssilla tekemääni aluesuunnitelmaan kuului pienimuotoista ja kauppalan henkeen sopivaa yksi- ja kaksikerroksista uudis- ja täydennysrakentamista, sekä kauppalan keskustan ja laivarannan kehittämistä liiketoiminnalle. Kaupunkikuvallisena pyrkimyksenä oli täydentää kortteleita ja katutiloja. Keskustan Välikatu muuttui kävelypainotteiseksi pihakaduksi, osana kauppalan läpi muodostuvaa jatkuvaa kevyenliikenteenväylää. Samaan ”keskustasuunnitelmaan” kuuluu myös suunnittelemani kerrostalotontti, joka sijaitsee Välikadun ja Valtakadun välissä. Tontilla ja sen ympärillä ovat myös tällä hetkellä kauppalan korkeimmat kerrostalot.

Jatkosuunnittelussa halusin tutkia kerrostaloa nimenomaan täydennysrakentamisen näkökulmasta. Valitsemallani tontilla sijaitsee nyt vuonna 1954 rakennettu kolmikerroksinen ns. vanhan Säästöpankin talo, jossa on asuntoja sekä maantasokerroksissa liiketiloja. Suunnitelmassani rakennuksesta on purettu kaksi pihan puoleista matalaa liiketilasiipeä, ja tilalle on suunniteltu nelikerroksinen uudisrakennus. Rakennukset yhdistyvät olemassa olevan rakennuksen ikkunoiden takia matalammalla osalla, johon sijoittuu kaksi kaksikerroksista asuntoa. Kokonaisuudessaan uudisosassa on 11 asuntoa ja kaksi Välikadulle aukeavaa liiketilaa. Tavoitteena oli kaupunkitilan ja kävelykadun viihtyisyyden parantamisen lisäksi säilyttää muutoksessa mahdollisimman hyvin myös olemassa olevan rakennuksen asuntojen näkymät ja kehittää piha-aluetta, jota ei nykyisellään käytännössä ole. Uudessa suunnitelmassa pysäköinti on ratkaistu pihakannella, joka ulottuu osittain myös Välikadun alle. Täydennysrakentamislähtökohdasta johtuen käytettävissä oleva pinta-ala sekä rakennukselle että pihatoiminnoille oli pieni, ja suunnittelussa korostuikin nimenomaan hukkatilan minimointi ja tehokas tilankäyttö ilman, että tilojen toimivuudesta oli tingittävä. Lisäksi haastetta tuottivat pihakannen suunnittelu kaltevalle tontille sekä uusien ja olemassa olevien sisäänkäyntien korkoerot. Uuden rakennuksen runkomateriaaliksi valikoitui palkkivahvisteinen CLT-runko.

Ulkoarkkitehtuurissa tavoitteena oli kauppalan hengen mukaisesti rakennuksen sovittaminen ympäristöönsä, sekä tietty vaatimattomuus suurissa linjoissa. Rakennus jatkaa tietoisesti olemassa olevan osan massoittelua ja julkisivusommittelmaa, mutta eroaa siitä materiaaleissa ja yksityiskohdissa. Kuitenkin myös näissä pyrin jatkuvasti säilyttämään selvän yhteyden uuden ja vanhan välillä, kuitenkin suoraan kopioimatta, vaan kehittäen ja soveltaen samoja ajatuksia tämän päivän puurakenteiseen kerrostaloon. Suunnittelussa pyrin selkeyteen ja liittymäkohtien siisteyteen, materiaalintuntuun sekä omaperäisyyteen.

Rakennuksen pääjulkisivumateriaalit ovat kuultokäsitelty kuusipaneeli, sekä ensimmäisessä kerroksessa luonnonvalkoinen levyverhous, johon on käytetty liimapuista PLATTA-julkisivulevyä. Parvekkeissa on kaksiosaiset umpikaiteet, joissa ulompi valkoinen kaidelevy on julkisivupintaa ulompana, mutta varsinainen kaide on tuettu parvekelaatan päälle. Näin on myös saatu piilotettua parvekelasituksen yläprofiili julkisivuverhouksen taakse. Poikkeuksena rakennusten väliin jäävien kaksikerroksisten asuntojen parvekkeissa on pinnakaiteet, joilla on parannettu sisätilan valonsaantia ja näkymiä parvekkeen lattian ollessa sisälattiaa korkeammalla. Näiden asuntojen kohdalla halusin myös tutkia suurpiirteisesti uuden CLT-rakenteen liittymisen vanhaan sandwich-elementtiseinään, sikäli kun se kurssin puitteissa oli järkevää. Pääsisäänkäynti on yksinkertainen, julkisivusta sisennetty katos, jota reunustavat korotetut istutusaltaat. Istutusaltaissa ja katoksen seinien alaosissa on käytetty liuskekiviverhousta, mikä jälleen yhdistää uuden ja vanhan rakennuksen sisäänkäynnit. Myös vanhojen sisäänkäyntien ympärillä on käytetty liuskekiveä, vaikkakin erityyppistä. Kaksikerroksisilla asunnoilla on pihalta omat sisäänkäynnit.