Puheterapeuttien ja alan opiskelijoiden transsukupuolisten henkilöiden puheterapiaa koskevat asenteet, tietotaito ja koulutus
Sorvoja, Jenni (2023-08-30)
Sorvoja, Jenni
J. Sorvoja
30.08.2023
© 2023 Jenni Sorvoja. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202308302983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202308302983
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia asenteita, tietotaitoa ja koulutustaustaa suomalaisilla puheterapeuteilla sekä logopedian opiskelijoilla on transsukupuolisten asiakkaiden äänen ja kommunikaation puheterapeuttisesta arvioinnista ja kuntoutuksesta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin koulutuksen sekä työkokemuksen määrän yhteyttä puheterapeuttien asenteisiin sekä varmuuteen toteuttaa ääni- ja kommunikaatioterapiaa transsukupuolisille asiakkaille.
Tutkimus toteutettiin Webropol -kyselynä, johon vastasi kokonaisuudessaan 145 suomalaista puheterapeuttia ja logopedian opiskelijaa. Vastaajista 63 suoritti tällä hetkellä logopedian opintojaan joko Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun tai Itä-Suomen yliopistossa tai Åbo Akademissa ja 82 vastaajista oli laillistettuja puheterapeutteja. Kysely sisälsi kokonaisuudessaan 19 kysymystä, jotka tarkastelivat vastaajien esitietoja, tietotaitoa, koulutustaustaa, asenteita sekä kokemuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten puheterapeuttien ja logopedian opiskelijoiden tietämys sukupuolivähemmistöjen termistöstä ja transsukupuolisten henkilöiden puheterapiapalveluista on puutteellista ja koulutuksen määrä kokonaisuudessaan vähäistä. Tutkimukseen vastanneet kokivat transsukupuolisten henkilöiden ääni- ja kommunikaatioterapian kuuluvan puheterapeuttien työkenttään, mutta samalla vastaajien keskuudessa esiintyi epävarmuutta toteuttaa näitä palveluita. Tutkimuksessa havaittiin saadulla koulutuksen määrällä olevan yhteys vastaajien kyvykkyyden kokemuksiin tarjota puheterapiapalveluita transsukupuolisille henkilöille. Tutkimustulokset tukevat kuvaa koulutuksen lisäämisen mahdollisuuksista parantaa logopedian opiskelijoiden ja puheterapeuttien keskuudessa esiintyvää tietotaidon puutteellisuutta ja epävarmuuden tuntemuksia tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin Webropol -kyselynä, johon vastasi kokonaisuudessaan 145 suomalaista puheterapeuttia ja logopedian opiskelijaa. Vastaajista 63 suoritti tällä hetkellä logopedian opintojaan joko Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun tai Itä-Suomen yliopistossa tai Åbo Akademissa ja 82 vastaajista oli laillistettuja puheterapeutteja. Kysely sisälsi kokonaisuudessaan 19 kysymystä, jotka tarkastelivat vastaajien esitietoja, tietotaitoa, koulutustaustaa, asenteita sekä kokemuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten puheterapeuttien ja logopedian opiskelijoiden tietämys sukupuolivähemmistöjen termistöstä ja transsukupuolisten henkilöiden puheterapiapalveluista on puutteellista ja koulutuksen määrä kokonaisuudessaan vähäistä. Tutkimukseen vastanneet kokivat transsukupuolisten henkilöiden ääni- ja kommunikaatioterapian kuuluvan puheterapeuttien työkenttään, mutta samalla vastaajien keskuudessa esiintyi epävarmuutta toteuttaa näitä palveluita. Tutkimuksessa havaittiin saadulla koulutuksen määrällä olevan yhteys vastaajien kyvykkyyden kokemuksiin tarjota puheterapiapalveluita transsukupuolisille henkilöille. Tutkimustulokset tukevat kuvaa koulutuksen lisäämisen mahdollisuuksista parantaa logopedian opiskelijoiden ja puheterapeuttien keskuudessa esiintyvää tietotaidon puutteellisuutta ja epävarmuuden tuntemuksia tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34609]