Ilmastoviestinnällä kohti ilmastotoimia ilmastonmuutoksen : kehystäminen Tiede-lehdessä vuosina 2020 ja 2021

Abstract

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka tulee aiheuttamaan vakavia seurauksia niin luonnolle kuin ihmisillekin, jos sen hillitsemiseksi ei tehdä mitään. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä vähentämällä ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Ihmisiä on kuitenkin vaikea motivoida ilmastotoimiin, sillä niiden tiellä on useita esteitä ja haasteita. Esteet voivat olla esimerkiksi poliittisia, rakenteellisia, yhteiskunnallisia, kulttuurisia tai psykologisia. Ilmastotoimien edistämiseksi tehokas ilmastoviestintä on erityisen tärkeässä asemassa. Ilmastoviestinnällä levitetään tietoa ilmastonmuutoksesta sekä siihen liittyvistä teemoista, kuten sen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista ilmastoviestintää esiintyy Tiede-lehdessä, joka on Suomen suurin tieteen aikakausjulkaisu ja samalla tärkeä yleistajuisen tiedeviestinnän kanava. Tarkastelussa otettiin huomioon viestinnän kehystäminen sekä se, noudattaako Tiede-lehden ilmastonmuutosaiheinen viestintä ilmastoviestinnän kansainvälisiä suosituksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kehysanalyysia. Kehystäminen on olennainen osa ilmastoviestintää, ja kehykset vaikuttavat siihen, miten ilmastonmuutokseen suhtaudutaan. Ilmastoviestinnän tutkimus on Suomessa vähäistä, ja suomenkieliset kehysanalyysit painottuvat vahvasti uutisjournalismiin. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin Tiede-lehden vuosikertoja 2020 ja 2021. Ilmastoviestinnän artikkeleita oli tarkastelujaksolla yhteensä 55 kpl. Tutkimuksessa käytettyjä kehyksiä oli kolme: epämiellyttävä tulevaisuus, toivo ja teknologia. Eniten artikkeleita (27 kpl) oli epämiellyttävä tulevaisuus -kehyksessä. Teknologiakehykseen kuului 15 artikkelia ja toivon kehykseen 13 artikkelia. Tulosten perusteella ilmastonmuutosta käsitellään Tiede-lehdessä usein ja monipuolisesti. Vuoden 2021 lehdissä ilmastoviestintää esiintyi jokaisessa numerossa. Myös vuonna 2020 ilmastonmuutosta käsiteltiin lähes jokaisessa numerossa, vaikka elimme kriisiaikaa koronaviruspandemian takia. Pääosin Tiede-lehden ilmastoviestintä vastasi tutkimusalan suosituksia, mutta myös parantamisen varaa löytyy etenkin sen osalta, minkälaisissa kehyksissä ilmastonmuutos esitetään. Ilmastoviestinnän kotimaista tutkimusta tulisi lisätä, jotta voitaisiin laatia entistä tarkemmat raamit sille, miten ilmastonmuutos tulisi esittää mediassa.