Sienijuuriverkostojen toiminta ektomykorritsasymbioosissa

Abstract

Sienijuurisienet voivat muodostaa sienijuurta eli mykorritsaa samanaikaisesti useiden lähellä toisiaan kasvavien kasviyksilöiden kanssa. Mykorritsasienten rihmat luovat tällöin kyseisten kasvien välille maanalaisia yhteyksiä, joita kutsutaan sienijuuriverkostoiksi.

Sienijuuriverkostojen muodostumista pidetään luonnossa todennäköisenä, ja niiden on ehdotettu pystyvän toimimaan resurssienvaihdon ja kommunikoinnin mahdollistavina välikäsinä yhdistämiensä kasvien välillä. Erityyppistä sienijuurta muodostavien sienten ja kasvien yhteydessä tavataan toisistaan erillisiä verkostorakenteita. Esimerkiksi pintasienijuurta eli ektomykorritsaa (EM) muodostavien osakkaiden kohdalla puhutaan niin kutsutuista pintasienijuuriverkostoista, tai lyhyemmin ilmaistuna EM-verkostoista. Niitä ajatellaan muodostuvan erityisesti puuvartisten kasvien välille useissa metsäympäristöissä eri puolilla maailmaa.

Sienijuuriverkostojen tutkimiseen liittyy haasteita johtuen sekä niiden hauraudesta että käytössä olevien tutkimusmenetelmien rajallisuudesta erityisesti kontrollikäsittelyjen osalta. Niiden välityksellä tapahtuvaa yhdisteiden kuljetusta on tutkittu erityisesti yhdisteiden isotooppimerkintään perustuvilla menetelmillä, joista on kuitenkin useiden yhdisteiden kohdalla saatu ristiriitaisia tuloksia. Osassa tutkimuksissa merkittyjen yhdisteiden liikkumista tutkittavien kasvien välillä on havaittu, mutta osassa puolestaan ei. EM-verkostojen kohdalla kiinnostusta ovat herättäneet erityisesti metsäpuiden väliset sienijuuriverkostojen mahdollistamat vuorovaikutustilanteet sekä mahdollinen hiilen kuljetus.

Sienijuuriverkostojen ekologista merkitystä pidetään edelleen monilta osin epäselvänä. Niitä pidetään kuitenkin kasvien kannalta potentiaalisesti tärkeinä, ja ilmiötä tutkitaan tällä hetkellä melko aktiivisesti. Mikäli sienijuuriverkostot tullaan tulevaisuudessa liittämään yhä varmemmin kasvien tehostuneeseen kasvuun ja parantuneeseen kelpoisuuteen, ilmiöllä saattaa olla vaikutuksia kasviyhteisöjen rakenteiden kannalta.