Usean toimijan hallinnoiman keskustakorttelin kaavakehityshanke
Uusimaa, Ville (2023-07-27)
Uusimaa, Ville
V. Uusimaa
27.07.2023
© 2023 Ville Uusimaa. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202307272898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202307272898
Tiivistelmä
Kaupunkien keskustoja kehitetään ympäristössä, jossa eri toimijoita on useita ja sidosryhmien tunnistaminen sekä hallinta on tärkeää rakennusprojektien onnistumiseksi niin taloudellisesti kuin kaupunkiympäristönkin kannalta. Suuren keskustakorttelin kaavoitushankkeessa voi sen elinkaaren aikana olla eri sidosryhmiä jopa kymmeniä: asukkaita, kaupunkilaisia, virkamiehiä, poliitikoita, omistajia, rakentajia, suunnittelijoita. Tunnistamalla nämä sidosryhmät ja heidän tavoitteensa jo aikaisessa vaiheessa sekä ymmärtämällä heidän tarpeensa voidaan kaavoitushankkeet saada valmiiksi lyhyemmässä ajassa ja kaikkia tyydyttävällä tavalla.
Työn tavoitteena oli tarkastella jo rakennetun keskustakorttelin kaavakehityshankkeen sidosryhmämaisemaa ja tunnistaa kriittiset tekijät korttelikehityksen yhteistoiminnallisessa kehittämisessä. Lisäksi työn tavoitteena oli ymmärtää millainen on sidosryhmämaisema erityisesti usean toimijan keskustakorttelihankkeessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työssä suoritettiin teoreettisen kirjallisuuskatsauksen lisäksi tapaustutkimus esimerkkikortteliin sekä haastattelututkimus.
Vaikka usean toimijan hallinnoiman kaavakehityshankkeen teoria korostaa laaja-alaista osallistumista, käytännössä suurin osa sidosryhmistä on vähäisessä roolissa. Hankkeen ohjauksessa korostuvat kiinteistönomistajat, konsultit ja rakennusliikkeet. Ulkoiset sidosryhmät ovat vähemmän merkittäviä, osittain hankkeen aikaisen vaiheen ja kaavoitusprosessin luonteen vuoksi. Sisäisten sidosryhmien yhtenäinen näkemys ja hyötyjen jakaminen ovat olleet haasteita. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää Suomessa suurempien kaupunkien kaavoitushankkeisiin. City centers are developed in an environment where there are many different actors, and the identification and management of stakeholders is important for the success of construction projects, both financially and in terms of the urban environment. A zoning project for a large city center block can have up to dozens of different stakeholders during its life cycle: residents, townspeople, officials, politicians, owners, builders, designers. By identifying these stakeholders and their goals at an early stage and by understanding their needs, planning projects can be completed in a shorter time and in a way that satisfies everyone.
The goal of the work was to examine the stakeholder landscape of the plan development project of the already built central block and to identify the critical factors in the cooperative development of block development. In addition, the goal of the work was to understand what the stakeholder landscape is like, especially in a multi-actor city center block project. In order to achieve this goal, in addition to a theoretical literature review, a case study of an example block, and an interview study were carried out.
Although the theory of a plan development project managed by several actors emphasizes wide-ranging participation, in practice most of the stakeholders play a minor role. Property owners, consultants and construction companies are emphasized in project management. External stakeholders are less significant, partly due to the early stage of the project and the nature of the planning process. The unified vision of internal stakeholders and the sharing of benefits have been challenges. The results of the study can be used for planning projects in larger cities in Finland.
Työn tavoitteena oli tarkastella jo rakennetun keskustakorttelin kaavakehityshankkeen sidosryhmämaisemaa ja tunnistaa kriittiset tekijät korttelikehityksen yhteistoiminnallisessa kehittämisessä. Lisäksi työn tavoitteena oli ymmärtää millainen on sidosryhmämaisema erityisesti usean toimijan keskustakorttelihankkeessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työssä suoritettiin teoreettisen kirjallisuuskatsauksen lisäksi tapaustutkimus esimerkkikortteliin sekä haastattelututkimus.
Vaikka usean toimijan hallinnoiman kaavakehityshankkeen teoria korostaa laaja-alaista osallistumista, käytännössä suurin osa sidosryhmistä on vähäisessä roolissa. Hankkeen ohjauksessa korostuvat kiinteistönomistajat, konsultit ja rakennusliikkeet. Ulkoiset sidosryhmät ovat vähemmän merkittäviä, osittain hankkeen aikaisen vaiheen ja kaavoitusprosessin luonteen vuoksi. Sisäisten sidosryhmien yhtenäinen näkemys ja hyötyjen jakaminen ovat olleet haasteita. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää Suomessa suurempien kaupunkien kaavoitushankkeisiin.
The goal of the work was to examine the stakeholder landscape of the plan development project of the already built central block and to identify the critical factors in the cooperative development of block development. In addition, the goal of the work was to understand what the stakeholder landscape is like, especially in a multi-actor city center block project. In order to achieve this goal, in addition to a theoretical literature review, a case study of an example block, and an interview study were carried out.
Although the theory of a plan development project managed by several actors emphasizes wide-ranging participation, in practice most of the stakeholders play a minor role. Property owners, consultants and construction companies are emphasized in project management. External stakeholders are less significant, partly due to the early stage of the project and the nature of the planning process. The unified vision of internal stakeholders and the sharing of benefits have been challenges. The results of the study can be used for planning projects in larger cities in Finland.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37887]