Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia unohtelusta töissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, eroavatko esikoulu ikäisten lapsiryhmässä ja alle esikoulu ikäisten lapsiryhmässä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat kokemansa unohtelun suhteen toisistaan. Tarkastelussa olivat varhaiskasvatuksen opettajien eroavaisuudet heidän omakohtaisissa kokemuksissaan unohtelun tason sekä unohtelun määrän suhteen.

Tutkimusaineisto koostui esikouluikäisten lapsiryhmässä (n=32) ja alle esikouluikäisten lapsi-ryhmässä (n=39) työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien vastauksista asennetason kysymyksiin. Tutkimusaineisto kerättiin sosiaalisen median kanavalle lähetetyn, Webropol-ohjelmistolla luodun, kyselylomakkeen avulla. Tutkimus aineisto kerättiin näin ollen itsevalikoituvalla otannalla, tammikuun 2023 loppukuusta helmikuun 2023 alkukuuhun.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu muistamisen ja unohtamisen käsitteistä sekä unohtamisen teorioista ja taustatekijöistä. Koska unohtaminen on osa muistamista sekä yksi muistamisen prosesseista, on muisti ja muistin eri osa-alueet otettu vahvaksi osaksi teoreettista viitekehystä.

Tässä tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja esikouluikäisten ja alle esikouluikäisten lapsiryhmässä työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien välillä. Kuitenkin tutkimus antoi viitteitä siitä, että lievän unohtelun kokeminen on tyypillistä varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa. Tutkimusaineiston kerääminen itsevalikoituvalla otannalla sosiaalisen median kanavalle lähetetyn kyselylomakkeen avulla voi kuitenkin rajoittaa tutkimuksen yleistettävyyttä.

Tulevaisuuden tutkimuksissa olisi hyödyllistä tarkastella tarkemmin, miten erilaiset työympäristötekijät vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien kokemukseen unohtelusta. Tärkeää olisi myös selvittää, miten unohtelu vaikuttaa varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin ja miten unohtelua voitaisiin ennaltaehkäistä.

The purpose of this study is to investigate whether there are differences in the experiences of forgetting among early childhood educators working in groups of preschool-aged children and under preschool-aged children. The focus was on the differences in early childhood educators’ personal experiences of the level and amount of forgetting.

The research material consisted of responses to attitude-level questions from early childhood educators working in groups of preschool-aged children (n=32) and under preschool-aged children (n=39). The research material was collected using a Webropol survey sent to a social media channel. The research material was collected through a self-selecting sample from the end of January 2023 to the beginning of February 2023.

The theoretical framework of the study consists of the concepts of remembering and forgetting, as well as theories and background factors related to forgetting. Since forgetting is part of remembering and one of memory’s processes, memory and its different sub-areas have been taken as a strong part of the theoretical framework.

In this study, no statistically significant differences were found between early childhood educators working in groups of preschool-aged children and those working in groups of under preschool-aged children. However, the study provided indications that experiencing mild forgetfulness is typical among early childhood educators. However, collecting research material through a self-selecting sample via a social media channel may limit the generalizability of the study.

In future research, it would be useful to examine in more detail how different work environment factors affect early childhood educators’ experiences of forgetting. It would also be important to investigate how forgetting affects early childhood educators’ well-being at work and how forgetting could be prevented.