”Inkluusion takia opettajalla on luokassa muutenkin hektistä, joten eriyttäminen saattaa keskittyä lahjakkaiden oppilaiden sijaan enemmän tukea tarvitseviin” : luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä lahjakkuudesta ja opetuksen ylöspäin eriyttämisestä

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee lahjakkuutta ja opetuksen ylöspäin eriyttämistä, sekä luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä siitä, miten aiheita on käsitelty luokanopettajakoulutuksessa. Inkluusion myötä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä luokissa on kasvanut, mikä näkyy myösluokanopettajakoulutuksessa opetuksen alaspäin eriyttämisen keinojen käsittelemisessä. Yleistynyt opetuksen alaspäin eriyttäminen on herättänyt tutkijoiden huolen siitä, miten lahjakkaimpien oppilaiden koulutuksen käy. Aiempien tutkimusten tulosten mukaan lahjakkaiden oppilaiden tarpeisiin ei onnistuta kouluissa usein vastaamaan. Tutkin ilmiötä sen juurisyiden, eli opettajien koulutuksen näkökulmasta. Tämän perusteella tutkimusjoukoksi valikoitui pian valmistuvat luokanopettajaopiskelijat, jotka pystyvät tarkastelemaan aihetta käymänsä koulutuksen valossa, ilman työelämän tuomaa kokemusta aiheesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, millaisia valmiuksia pian valmistuvilla luokanopettajaopiskelijoilla on lahjakkuuksien tunnistamiseen ja opetuksen ylöspäin eriyttämiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja aineisto käsiteltiin teorialähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.

Tulokset paljastivat, että luokanopettajakoulutuksessa sekä lahjakkuuden, että opetuksen ylöspäin eriyttämisen käsittely on vähäistä. Vastaajien käsitykset lahjakkuudesta olivat täten mahdollisesti peräisin muualta kuin luokanopettajakoulutuksesta ja vastaajat näkivätkin lahjakkaan oppilaan muita käsityksiä enemmän nopeana ja haasteita tarvitsevana oppilaana. Näiden lisäksi lahjakkuus käsitettiin omaa ikäluokkaa parempana osaamisena ja suorituksina, taitoina, korkeampina ajatteluntaitoina, erityisinä lahjakkuuksina, sekä kiinnostuneina, aktiivisina ja motivoituneina oppilaina. Vastaajien mukaan lahjakkuutta voidaan tunnistaa arvioimalla suorituksia ja osaamista, sekä havainnoimalla työskentelyn nopeutta, aktiivisuutta, motivaatiota, sekä tylsistymistä ja häiriköintiä oppitunneilla.

Suurin osa vastaajista koki, ettei opetuksen ylöspäin eriyttämistä ole käsitelty luokanopettajakoulutuksessa, ja aineisto paljasti opetuksen eriyttämisen käsittelemisen suuntautuvan usein alaspäin. Tutkimuksen tulosten mukaan pian valmistuvien opettajien tiedot lahjakkuuksista ja lahjakkaiden oppilaiden huomioimisesta opetuksessa ovat vaihtelevia, mikä vahvisti aiemmin tehtyjä huomioita siitä, että opetuksen ylöspäin eriyttäminen vaihtelee opettajittain. Tällöin lahjakkaiden oppilaiden huomioiminen opetuksessa voi vaihdella kouluittain ja luokittain. Tätä tuki toisaalta myös aineistosta tehty huomio siitä, että luokanopettajakoulutuksessa aiheiden käsitteleminen vaihteli kursseittain ja matematiikan kursseilla opetuksen ylöspäin eriyttämisen keinoja oli aineistosta tehtyjen huomioiden perusteella käsitelty muita kursseja enemmän. Selvittäessä vastaajien käsityksiä siitä, millaisia keinoja he tietävät ylöspäin suuntautuvan opetuksen eriyttämiseen, vastaajat mainitsivat haastavammat tehtävät muita keinoja useammin. Muita vastaajien tietämiä ylöspäin eriyttämisen keinoja olivat muun muassa lisätehtävät ja ryhmittely.