Kosketus luokanopettajien kertomuksissa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee luokanopettajien kokemuksia kosketuksesta työssään. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten opettajat kokevat kosketuksen osana päivittäistä työtään ja vuorovaikutusta oppilaidensa kanssa. Tutkimuksessa selvitämme, miten ja milloin opettajat koskettavat oppilaita koulun arjessa, ja mitä taustalla vaikuttavia tekijöitä kosketukseen tai koskettamatta jättämiseen liittyy. Tutkimuskysymyksemme ovat: Mitä opettajat kertovat kosketuksesta osana työtään ja miten opettajat kuvailevat kertomuksissaan kosketusta? Tutkimus on kvalitatiivinen, narratiivinen tutkimus, jonka aineisto on koostettu vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Narratiivisessa lähestymistavassa kertomusten ajatellaan olevan tapa ymmärtää ihmisen elämää ja jokapäiväisiä arjen tapahtumia. Siksi narratiivisuus on luonnollinen lähestymistapa tutkimuksellemme, sillä pyrkimyksenä on kertomusten kautta ymmärtää opettajia sekä heidän toimintatapojaan kosketukseen liittyen.

Tutkimus toteutettiin vuonna 2023 keväällä anonyymin Webropol-lomakkeen avulla. Tutkimuksemme kohderyhmänä ovat luokanopettajat ja aineistopyyntö julkaistiin Facebookissa Alakoulun aarreaitta — sekä Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi -ryhmissä. Aineisto koostuu kymmenestä vapaamuotoisesta kirjoitelmasta, joita on analysoitu narratiivien analyysin keinoin. Narratiivien analyysin pyrkimyksenä on vastauksia vertailemalla löytää narratiivien joukosta yhteisiä teemoja ja yleisimpiä käsitteellisiä ilmenemismuotoja, joita kategorisoimme aineistosta. Toteutimme analyysiä narratiiviselle tutkimukselle tyypillisesti aineistolähtöisesti, mutta hyödynsimme myös valmista teoriaa syventääksemme analyysia.

Voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneet opettajat tiedostavat kosketuksen olevan väistämättä osa opettajan ammattia. Opettajien suhtautumisessa kosketukseen on kuitenkin huomattavissa eroavaisuuksia, mutta jokainen opettaja kuitenkin koskettaa työssään. Sekä koskettamiseen että koskettamatta jättämiseen vaikuttavat vahvasti oppilaan ikä, oppilaantuntemus sekä kosketukseen liittyvä varovaisuus, joka näkyy esimerkiksi kosketuksen sukupuolittuneisuudessa ja seksualisoitumisessa. No-touch -ilmiö on nähtävissä opettajien ajatuksissa sekä toiminnassa. Tutkimus osoittaa, että kosketus näkyy monipuolisesti koulun arjen erilaisissa tilanteissa. Kosketuksellaan opettajat pyrkivät johonkin tiettyyn päämäärään, ja usein se kietoutuu osaksi sanallista vuorovaikutusta. Peilasimme aiemmissa tutkimuksissa esiteltyjä kosketuksen tapoja tutkimukseemme, joista välittävä, kontrolloiva ja ohjaava sekä avustava kosketus ovat vahvasti mukana opettajien toiminnassa. Näihin kosketuksen tapoihin sisältyy myös tarkempia kuvauksia kosketuksen tarkoituksesta. Lisäksi esille nousee kurinpitokeinot kosketuksen tapana. Voidaan myös todeta, että opettajilla on samankaltaiset käsitykset siitä, että olkapää ja selkä ovat neutraaleimpia kehonalueita, joihin oppilasta kosketetaan.