Oululaiset murrepiirteet Oulujokilaakson nuorten puhekielessä
Niskanen, Antti (2023-06-15)
A. Niskanen
15.06.2023
© 2023 Antti Niskanen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306152520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306152520
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani oululaisia murrepiirteitä Oulujokilaakson kuntien, eli Vaalan, Utajärven ja Muhoksen, nuorten puhekielessä. Tutkimiani murrevariantteja ovat Oulun murteelle tyypilliset yksikön 2. persoonan nää-variantti, tekkiin- ja sannoin-tyyppiset imperfektimuodot ja yksinäis-s:llinen inessiivi, esimerkiksi talosa. Tutkimukseni on jatkoa kandidaatintyölleni, jossa tutkin yksikön 2. persoonan eri variantteja vaalalaisnuorten puhekielessä.
Olen kerännyt Vaalan tutkimusaineiston syksyllä 2020 ja Muhoksen ja Utajärven tutkimusaineistot syksyllä 2022. Tutkimukseeni osallistui 24 informanttia, joista 12 on poikia, 11 tyttöjä ja yksi ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan.
Tutkimukseni edustaa dialektologista ja sosiolingvististä variaationtutkimusta. Dialektologiassa eli murteentutkimuksessa on perinteisesti keskitytty tutkimaan alueellisia kielimuotoja eli murteita. Sosiolingvistiikka taas tutkii kieltä, sen muutoksia ja vaihtelua yhteydessä yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Nykyään dialektologian ja sosiolingvistiikan suhde on läheinen. Murteita ja niissä tapahtuvia muutoksia tutkittaessa kielen ulkoisia tekijöitä ei voida sivuuttaa.
Analyysissäni tutkin edellä esiteltyjen oululaisten murrepiirteiden alueellista ja sukupuolten välistä variaatiota. Aineistoni perusteella tutkimillani murrepiirteillä on suurin edustus Utajärvellä. Etenkin yksikön 2. persoonan nää-varianttia ja tekkiin- ja näkkiin-tyyppisiä imperfektimuotoja esiintyy Utajärven aineistossa paljon suhteessa Vaalan ja Muhoksen aineistoihin. Vaalan ja Muhoksen aineistossa murrepiirteiden edustuksessa ei ole suuria eroja. Sukupuolten väliset erot ovat aineistossani suurimpia Muhoksella, jossa etenkin yksikön 2. persoonan nää-variantti on selkeästi enemmän poikien suosima murrevariantti. Murrepiirteistä taas yksinäis-s:llinen inessiivi on koko aineistossani niin ikään enemmän poikien suosima piirre.
Tutkimukseni osoittaa yksikön 2. persoonan nää-variantin, tekkiin- ja sannoin-tyyppisten imperfektimuotojen ja yksinäis-s:llisen inessiivin levinneen Oulun murteen reuna-alueilla. Tutkimukseni tulos myös tukee sukupuolittaisesta varioinnista aiemmin tehtyjä havaintoja tutkimissani murrepiirteissä.
Olen kerännyt Vaalan tutkimusaineiston syksyllä 2020 ja Muhoksen ja Utajärven tutkimusaineistot syksyllä 2022. Tutkimukseeni osallistui 24 informanttia, joista 12 on poikia, 11 tyttöjä ja yksi ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan.
Tutkimukseni edustaa dialektologista ja sosiolingvististä variaationtutkimusta. Dialektologiassa eli murteentutkimuksessa on perinteisesti keskitytty tutkimaan alueellisia kielimuotoja eli murteita. Sosiolingvistiikka taas tutkii kieltä, sen muutoksia ja vaihtelua yhteydessä yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Nykyään dialektologian ja sosiolingvistiikan suhde on läheinen. Murteita ja niissä tapahtuvia muutoksia tutkittaessa kielen ulkoisia tekijöitä ei voida sivuuttaa.
Analyysissäni tutkin edellä esiteltyjen oululaisten murrepiirteiden alueellista ja sukupuolten välistä variaatiota. Aineistoni perusteella tutkimillani murrepiirteillä on suurin edustus Utajärvellä. Etenkin yksikön 2. persoonan nää-varianttia ja tekkiin- ja näkkiin-tyyppisiä imperfektimuotoja esiintyy Utajärven aineistossa paljon suhteessa Vaalan ja Muhoksen aineistoihin. Vaalan ja Muhoksen aineistossa murrepiirteiden edustuksessa ei ole suuria eroja. Sukupuolten väliset erot ovat aineistossani suurimpia Muhoksella, jossa etenkin yksikön 2. persoonan nää-variantti on selkeästi enemmän poikien suosima murrevariantti. Murrepiirteistä taas yksinäis-s:llinen inessiivi on koko aineistossani niin ikään enemmän poikien suosima piirre.
Tutkimukseni osoittaa yksikön 2. persoonan nää-variantin, tekkiin- ja sannoin-tyyppisten imperfektimuotojen ja yksinäis-s:llisen inessiivin levinneen Oulun murteen reuna-alueilla. Tutkimukseni tulos myös tukee sukupuolittaisesta varioinnista aiemmin tehtyjä havaintoja tutkimissani murrepiirteissä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34353]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/