Lasten taloudellisen eriarvoisuuden ilmentyminen peruskoulun vertaissuhteissa
Rauhala, Oona (2023-05-30)
Rauhala, Oona
O. Rauhala
30.05.2023
© 2023 Oona Rauhala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305302039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305302039
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee peruskouluikäisten lasten taloudellista eriarvoisuutta sekä sen vaikutusta vertaissuhteisiin, mutta myös lasten sosiaaliseen statukseen vertaissuhteissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa rahasta ja taloudellisesta tilanteesta puhuminen on ollut pitkään tabu, mutta kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että taloudelliset mahdollisuudet jakautuvat epätasa-arvoisesti yhteiskunnassamme. Epäselvää monesti silti on se, millä tavalla epätasa-arvo ilmenee. Uuden moraalisen näkökulman tutkielmaan tuo juuri lasten taloudellisen eriarvoisuuden tutkiminen, sillä lapset eivät itse pysty vaikuttamaan siihen, minkälaisten taloudellisten mahdollisuuksien keskelle he syntyvät eikä lapsi itsessään yleisesti voi kartuttaa perheensä varallisuutta. Taloudellisiin mahdollisuuksiin ja niiden muutoksiin vaikuttavat myös hyvin moninaiset asiat.
Taloudellisella eriarvoisuudella tutkielmassani viitataan nimenomaan erilaisiin taloudellisiin mahdollisuuksiin kulutuksen ja omistuksen kautta. Tutkimustulokset on koottu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen metodein ja olen tutustunut sekä kotimaisiin että kansainvälisiin lähteisiin aiheeseen perehtyessäni. Aluksi näytti, että aihetta ei ole Suomessa vielä oikeastaan tutkittu, mutta tutkimustietoa lasten näkökulmasta ja kokemuksista on tullut yhä enemmän viime vuosein aikana. Luotettavuutta tutkielmaani lisää löytämäni uudemmat tutkimukset aiheesta.
Vertaissuhteet ja ryhmään kuuluminen ovat molemmat tärkeä osa lapsuutta, kasvua ja kehitystä. Koulu on ympäristönä sellainen, jossa lapsi viettää merkittävän osan ajastaan. Koulu on merkittävä ympäristö vertaissuhteille myös siitä näkökulmasta, että lapsi ei voi vaikuttaa siellä vertaisiin ympärillään, vaan koulun oppilaat valikoituvat lähikouluperiaatteen mukaisesti osaksi ryhmää. Mielenkiintoista onkin, miten vertaissuhteet alkavat muodostua ja miten lasten erilaiset taustat — tässä tapauksessa taloudelliset taustat — vaikuttavat vertaissuhteiden muodostumiseen sekä omaan asemaan ryhmässä.
Merkittävä tulos on, että lasten taloudellisilla eroavaisuuksilla on tietyissä määrin vaikutusta vertaissuhteita muodostettaessa, mutta myös oman sosiaalisen aseman kannalta. Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa sekä suoraan että epäsuoraan lasten keskinäisiin suhteisiin. Samanlaisuus kiinnostuksenkohteissa ja omistuksessa vetää vertaisia puoleensa. Toisaalta taas esimerkiksi tietynlaista puhelinta pidetään välttämättömänä osana vertaissuhteiden kestävyyttä. Taloudellinen huono-osaisuus voi johtaa kiusaamiseen tai syrjäytymiseen vertaisten kesken.
Taloudellisella eriarvoisuudella tutkielmassani viitataan nimenomaan erilaisiin taloudellisiin mahdollisuuksiin kulutuksen ja omistuksen kautta. Tutkimustulokset on koottu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen metodein ja olen tutustunut sekä kotimaisiin että kansainvälisiin lähteisiin aiheeseen perehtyessäni. Aluksi näytti, että aihetta ei ole Suomessa vielä oikeastaan tutkittu, mutta tutkimustietoa lasten näkökulmasta ja kokemuksista on tullut yhä enemmän viime vuosein aikana. Luotettavuutta tutkielmaani lisää löytämäni uudemmat tutkimukset aiheesta.
Vertaissuhteet ja ryhmään kuuluminen ovat molemmat tärkeä osa lapsuutta, kasvua ja kehitystä. Koulu on ympäristönä sellainen, jossa lapsi viettää merkittävän osan ajastaan. Koulu on merkittävä ympäristö vertaissuhteille myös siitä näkökulmasta, että lapsi ei voi vaikuttaa siellä vertaisiin ympärillään, vaan koulun oppilaat valikoituvat lähikouluperiaatteen mukaisesti osaksi ryhmää. Mielenkiintoista onkin, miten vertaissuhteet alkavat muodostua ja miten lasten erilaiset taustat — tässä tapauksessa taloudelliset taustat — vaikuttavat vertaissuhteiden muodostumiseen sekä omaan asemaan ryhmässä.
Merkittävä tulos on, että lasten taloudellisilla eroavaisuuksilla on tietyissä määrin vaikutusta vertaissuhteita muodostettaessa, mutta myös oman sosiaalisen aseman kannalta. Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa sekä suoraan että epäsuoraan lasten keskinäisiin suhteisiin. Samanlaisuus kiinnostuksenkohteissa ja omistuksessa vetää vertaisia puoleensa. Toisaalta taas esimerkiksi tietynlaista puhelinta pidetään välttämättömänä osana vertaissuhteiden kestävyyttä. Taloudellinen huono-osaisuus voi johtaa kiusaamiseen tai syrjäytymiseen vertaisten kesken.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37254]